Siirry sisältöön

sukupuolittunut kieli

Säädöskielen mies-loppuiset sanat

Kaisa Karppinen

Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.

Sananvalinta

Ylämummo värähtelee

Jenni Viinikka

Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen mummobuumi, jossa kiteytyy niin sukupuoleen kuin ikäänkin kohdistuvia asenteita.

Tunteet ja asenteet

Kieli ja sukupuoli

Sari Maamies

Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, …

Sananvalinta

Sukupuoli käännöksessä

Liisa Laakso-Tammisto

Suomen puhuja ei jaa maailmaa ympärillään maskuliiniseen ja feminiiniseen. Auringolla ja kuulla ei ole sukupuolta. Kääntäjän työssä kielten erilainen tapa ilmaista sukupuolta tuottaa joskus ylimääräistä päänvaivaa.

Sananvalinta

Aloite seksistisen kielen karsimiseksi

Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 14.5.2007 Mila Engelbergin ja Kaisa Karppisen aloitetta, jossa he pyytävät …

Tunteet ja asenteet

Päivän sanat

Riitta Eronen

Tänä Agricolan juhlavuonna suomen kieli on ollut näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Esimerkiksi Ylen Sanakirja-ohjelmassa julkisuuden henkilöt …

Toimitukselta

Miessuku ja kielenhuolto

Jussi Kallio

Uuden perustuslain luonnoksessa käytettiin tasavallan presidentin toimenkuvaa määriteltäessä presidentistä ilmaisua valtion päämies. Kielenhuoltajat halusivat vaihtaa …

Sananvalinta

Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa?

Kaisa Karppinen

Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on yhteiskunnassa lisääntynyt, median kielessä se ei juuri näy. Suomen kieltä on pidetty tasa-arvoisena moneen muuhun kieleen verrattuna. Sanomalehtien välittämä mies- ja naiskuva kertoo kuitenkin muuta.

Sananvalinta

Edellisen johdosta (Mielipide: Kielellinen seksismi ja tasa-arvo)

Ulla Tiililä

Mila Engelberg ei pyrkinyt tutkimuksessaan todistamaan, että mies-loppuinen sana voi viitata myös naisiin. Päinvastoin. – …

Sananvalinta

Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja?

Ulla Tiililä

Euroopan neuvoston suosituksen mukaan sen jäsenvaltioiden pitäisi edistää sellaisen kielen käyttöä, joka parantaa miesten ja …

Sananvalinta