asenteet
Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa
Henri Satokangas
Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.
Tunteet ja asenteet
Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä
Riitta Korhonen
Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.
Yleiskieli ja puhekieli
Jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin
Tytti Nurminen
Termistön on vastattava muuttuvan maailman tarpeisiin. Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo kertoo, kuinka Metsähallituksessa siirryttiin jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin.
Sananvalinta
Hyvä, paha englanti
asenteita eri vuosikymmeniltä
Riitta Korhonen
Englannin kielen asemasta ja näkyvyydestä Suomessa ja suomessa puhutaan paljon. Mielipiteitä on aiheellisesti esitetty niin puolesta kuin vastaankin. Mutta miten englantiin on suhtauduttu aiempina vuosikymmeninä?
Tunteet ja asenteet
Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia?
Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa
Aurora Salmi
Itella, Traficom, No-Harm Center, Fintraffic, Destia, VR FleetCare, Business Finland… Moni julkinen toimija hakee innoitusta nimeämiselle muualta kuin maamme kansalliskielistä. Kaikista julkishallinnon nimien ominaisuuksista juuri kielivalinta puhuttaa verkkouutisten keskustelupalstoilla nimestä ja uutisesta toiseen. Eikä kansalaisilla ole juuri kehuja jaettavana.
Hallinnon nimet
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kielen vaihtelu
Kielitaito monipuolistaa ajattelua
Sampsa Peltonen
Sampsa Peltonen on suomentaja, joka kääntää muun muassa arabiasta ja ranskasta suomeen. Hän on toiminut kielialalla monenlaisissa tehtävissä ja suomentanut niin kirjallisuutta, tv-ohjelmia kuin asiatekstejäkin ja tehnyt välillä myös tulkkauksia. Mitä kansainvälisyys ja kielitaito merkitsevät kääntäjälle?
Kieli ja työelämä
Sokea valekielipoliisi myhäilee
Jemina Tukiainen
Yleiskielen seurantatalkoot ovat kirvoittaneet kielihavaintojen lisäksi myös kommentteja Kielitoimistolle.
Talkoohavaintoja
Kuka lohduttaisi Jonnea?
Riina Klemettinen
Kielitoimiston sanakirjan tuoreeseen päivitettyyn versioon on lisätty satojen uusien hakusanojen joukossa myös sana jonne. Moni ihmetteli, miksi tällainen sana on lisätty sanakirjaan. Sanakirjan toimittaja vastaa.
Sanakirjat ja sanastot
Miten murteista puhutaan?
Aila Mielikäinen
Murteet kiinnostavat kielentutkijoiden ohella myös ns. maallikoita, joiden tapa nimetä murteita ja luonnehtia niiden ominaispiirteitä ovat oma mielenkiintoinen tutkimuskohteensa.
Murteet ja slangi