Siirry sisältöön

asenteet

Jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin

Tytti Nurminen

Termistön on vastattava muuttuvan maailman tarpeisiin. Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo kertoo, kuinka Metsähallituksessa siirryttiin jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin.

Uudissanat

Takaapäin, hieman kauempaa kuvattu ihminen kävelemässä pitkospuita kesäisessä Kurjenrahkan kansallispuistossa. Etualalla kirkkaanvihreitä koivuja, maassa tupasvillaa.

Hyvä, paha englanti
asenteita eri vuosikymmeniltä

Riitta Korhonen

Englannin kielen asemasta ja näkyvyydestä Suomessa ja suomessa puhutaan paljon. Mielipiteitä on aiheellisesti esitetty niin puolesta kuin vastaankin. Mutta miten englantiin on suhtauduttu aiempina vuosikymmeninä?

Kieli käytössä

Vanhan sähkökaapin rippeet veden äärellä. Kaapin kylkeen on kirjoitettu ”Love is life”.

Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia?
Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa

Aurora Salmi

Itella, Traficom, No-Harm Center, Fintraffic, Destia, VR FleetCare, Business Finland… Moni julkinen toimija hakee innoitusta nimeämiselle muualta kuin maamme kansalliskielistä. Kaikista julkishallinnon nimien ominaisuuksista juuri kielivalinta puhuttaa verkkouutisten keskustelupalstoilla nimestä ja uutisesta toiseen. Eikä kansalaisilla ole juuri kehuja jaettavana.

Vieraskieliset nimet

Sanapilvi, jossa toistuvat nimet No-Harm Center, Itella, Traficom, Fintraffic, DigiFinland, VR FleetCare, Destia, Findata, Business Finland.

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa

Pirkko Nuolijärvi

Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Yleiskieli ja puhekieli

Kielitaito monipuolistaa ajattelua

Sampsa Peltonen

Sampsa Peltonen on suomentaja, joka kääntää muun muassa arabiasta ja ranskasta suomeen. Hän on toiminut kielialalla monenlaisissa tehtävissä ja suomentanut niin kirjallisuutta, tv-ohjelmia kuin asiatekstejäkin ja tehnyt välillä myös tulkkauksia. Mitä kansainvälisyys ja kielitaito merkitsevät kääntäjälle?

Kieli käytössä

Sokea valekielipoliisi myhäilee

Jemina Tukiainen

Yleiskielen seurantatalkoot ovat kirvoittaneet kielihavaintojen lisäksi myös kommentteja Kielitoimistolle.

Talkoohavaintoja

Kuka lohduttaisi Jonnea?

Riina Klemettinen

Kielitoimiston sanakirjan tuoreeseen päivitettyyn versioon on lisätty satojen uusien hakusanojen joukossa myös sana jonne. Moni ihmetteli, miksi tällainen sana on lisätty sanakirjaan. Sanakirjan toimittaja vastaa.

Sanat

Miten murteista puhutaan?

Aila Mielikäinen

Murteet kiinnostavat kielentutkijoiden ohella myös ns. maallikoita, joiden tapa nimetä murteita ja luonnehtia niiden ominaispiirteitä ovat oma mielenkiintoinen tutkimuskohteensa.

Murteet ja slangi

Arkiruokaa tavallisille suomalaisille
antielitistinen retoriikka mainoksissa

Ville Virsu

Mainonnan kieli tarjoaa luksusta ja massoista erottumista, mutta toisaalta myös tavallisen väen arkea korostava puhe houkuttelee ostajia. Se esittää samanlaisuuden ja tavallisuuden tavoiteltavana.

Kieli käytössä

Pohdintaa ja paheksuntaa
yleiskielen seurantatalkoiden havaintoja

Riitta Korhonen

Kieli- ja tekstimaailma on nykyisin niin monenkirjava, ettei kielenkäytön ilmiöiden monipuolinen seuraaminen yksin ole mahdollista – eikä edes tarkoituksenmukaista. Siksi Kielitoimisto on käynnistänyt kaikille tarkoitetut yleiskielen seurantatalkoot.

Kielimuodot