asenteet
Pohdintaa ja paheksuntaa
yleiskielen seurantatalkoiden havaintoja
Riitta Korhonen
Kieli- ja tekstimaailma on nykyisin niin monenkirjava, ettei kielenkäytön ilmiöiden monipuolinen seuraaminen yksin ole mahdollista – eikä edes tarkoituksenmukaista. Siksi Kielitoimisto on käynnistänyt kaikille tarkoitetut yleiskielen seurantatalkoot.
Talkoohavaintoja
Turun murretta ja mie-sie-kieltä
kansanomaiset aluemurteiden nimitykset
Marjatta Palander
Puhutko Pohjolan kieltä, keskisuomalaista vai raumaa? Suomalaiset nimittävät murteita käytännöllisin perustein. Nimityksissä on eroa murteiden kielitieteellisen jaotteluun verrattuna, mutta ne ovat toimivia arkielämässä ja yhteisiä eri puolilla maata asuville.
Murteet ja slangi
Vaalimisesta vuorovaikutukseen
Maija Saviniemi
Tiedotusvälineiden kieli ja toimittajien asennoituminen kieleen vaikuttavat merkittävästi koko kansan näkemyksiin kielestä, mutta miten viestinten työntekijät suhtautuvat yleiskieleen ja kielenhuoltoon?
Tunteet ja asenteet
Karuselli, Kieputin ja Vekkula
Linnanmäen laitteiden nimet
Sini Kyytsönen
Linnanmäellä pitkän tauon jälkeen vierailleet saattavat hämmästellä huvipuiston laitteiden nimiä: tutun näköinen laite, mutta outo nimi. Mistä on kysymys?
Tunteet ja asenteet
Kielikäsitykset hyvän virkakielen esteenä
Ulla Tiililä
Virkakieli ei parane vain pykäliä säätämällä. Sen parantamiseksi olisi aivan ensimmäiseksi ymmärrettävä, että hallinto toimii lähes läpeensä kielen ja tekstien varassa.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Suomalaisten muinaisusko vanhassa kirjasuomessa
paheksuntaa ja dokumentointia
Maria Lehtonen
Painetun suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäisinä vuosisatoina julkaistiin pääasiassa kristillistä kirjallisuutta ja säädöstekstejä. Minkälainen kuva vanhimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa annettiin suomalaisten muinaisuskosta?
Vanha kirjakieli
Kansalaisten käsityksiä virkakielestä
Kati Karvinen
Julkishallinnon käyttämää virka- ja asiointikieltä on kehitetty ja huollettu jo vuosikymmenten ajan, mutta monista hyvistä saavutuksista huolimatta sitä kritisoidaan edelleen. Kotimaisten kielten keskus selvitti kansalaisten mielipiteitä julkishallinnon kielestä kesällä 2013.
Yleiskieli ja puhekieli
Kieli muuttuu
rikkautta vai rappiota?
Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen
Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.
Tunteet ja asenteet
Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta
Jenni Viinikka, Eero Voutilainen
Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.
Yleiskieli ja puhekieli
Kiirettä ja suuria tunteita
Kielenhuoltoa Helsingin Sanomissa
Ville Eloranta
Suuren päivälehden kieliasu merkitsee paljon sekä lehden tekijöille että lukijoille. Virheiltäkään ei valitettavasti vältytä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli