Kieli käytössä
Saako lemmikkiin viitata hän-pronominilla?
Kielenkäyttäjien käsitykset pronominien sopivasta käytöstä vaihtelevat
Katri Priiki
Suomen kirjakielen normin mukaan pronominit hän ja he viittaavat ainoastaan ihmisiin. Eläimiin ja muihin tarkoitteisiin viitataan pronomineilla se ja ne. Normista poikkeaminen ja erityisesti eläimeen viittaaminen hän-pronominilla herättää keskustelua. Verkkokeskustelun analyysi paljastaa, että kielenkäyttäjien käsitykset ilmiön syistä ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat.
Tunteet ja asenteet
Kolmen pisteen käytöstä ja merkityksistä…
Tuomo Niiranen
Kolme pistettä on monitulkintainen välimerkki, jolla on useita tehtäviä. Sitä hyödynnetään arkisessa viestittelyssä ja verkon keskustelupalstoilla eri tarkoituksissa aina tunnelmoinnista sarkasmiin.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfit
Olli Tamminen
Emojit herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Turhia kuvia, oleellinen osa kieltä vai jotain ihan muuta? Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus emojien historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Miten puhua intiaaneista?
Riku Hämäläinen
Sanan intiaani käyttö on viime vuosina ollut esillä erilaisissa yhteyksissä. Julkinen keskustelu sanan käyttökelpoisuudesta heräsi …
Sanat
Mennään tunteisiin
ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla
Mari Siiroinen, Heli Tissari, Ulla Vanhatalo
Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.
Sanat
Slanginimet Hesa ja Stadi Suomi24-keskusteluissa
korpusonomastinen kurkistus
Terhi Ainiala, Jarmo Harri Jantunen
Nimet Hesa ja Stadi mielletään melko latautuneiksi, ja niihin liitetään paljon mielikuvia. Monilla on myös käsitys siitä, ketkä näitä nimiä käyttävät. Mutta millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelut todellisuudessa? Kurkistus Suomen suosituimmalle keskustelupalstalle paljastaa, mistä puhutaan silloin, kun Helsingistä puhutaan slanginimillä.
Kielimuodot
Sotalasten kokemukset kieli-identiteetin ja kielielämäkerran muovaajina
Erja Kyckling
Suomalaisen yhteiskunnan monikielisyydestä puhuttaessa eivät välttämättä ensimmäisenä tule mieleen sotalapset, joilla Suomessa tarkoitetaan suomalaisia, toisen maailmansodan aikana pääasiassa Ruotsiin siirrettyjä lapsia. Nyt jo iäkkäiden sotalasten kokemukset suomesta, ruotsista ja muista kielistä ovat kuitenkin ainutlaatuisia Suomen sosiaalihistoriassa, ja siksi ne ovat tutkimisen arvoisia.
Tunteet ja asenteet
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Yleiskieli ja puhekieli
Steppi nextille levelille – englanti suomessa
Riitta Korhonen
Uusien ilmiöiden myötä saadaan kieleen uusia sanoja. Jos uutuudet tulevat muualta, niillä on yleensä valmiina nimi jollain muulla kielellä. Valmis nimilappu onkin helposti otettavissa käyttöön sellaisenaan. Nykyään nimilaput ovat pääosin englanninkielisiä.
Sanat
”Käsitykset fennomania ja svekomania eivät minulle enää eksisteeraa”
kaksikielinen Minna Canth
Minna Maijala
Minna Canth tunnetaan merkittävänä 1800-luvun suomalaisen realismin edustajana, mutta hänen kirjalliseen taipaleeseensa liittyvät läheisesti myös kielikysymykset. Vuosi 2019 on Minna Canthin juhlaa, sillä hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta.
Kielimuodot
