Kieli käytössä
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Pirjo Kananen
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta keskustellaan luultavasti kaikkialla siellä, missä vain on käytössä kirjoitettu kielimuoto. Suhtautuminen yleiskieleen, murteisiin ja slangiin on myös kulttuurikohtaista. Suomessa murteet ja slangi tuntuvat olevan tällä hetkellä muodissa, ja vapaan puhekielen käyttö julkisissa tilanteissa on yleistynyt. Kaikkialla tilanne ei ole sama; seuraavassa liettualainen näkökulma.
Murteet ja slangi
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Vesa Jarva
Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Kansaneläke-etuus – politiikkaa pienillä sanoilla?
Ulla Tiililä
Yhdyssanat ovat tyypillisiä suomen kielelle, mutta kielenhuoltaja löytää teksteistä turhiakin yhdyssanoja tai yhdyssanojen osia. Suunnittelutoiminnan tilalle suositellaan pelkkää suunnittelua ja kodinhoitotoimintakin voisi olla pelkkää kodinhoitoa. Turhien yhdysosien karsiminen ei ole pelkkää kosmeettista korjailua, sen hoksaavat myös valveutuneet kielenkäyttäjät.
Tunteet ja asenteet
Piika ja menetetty maine
Matti Vilppula
Valtiovarainministeriö asetti viime vuoden kesäkuussa (19.6.1996) työryhmän etsimään keinoja, joilla kotitalouksia voitaisiin kannustaa työllistämään. Kyse …
Tunteet ja asenteet
Kadunnimet ja identiteetti
Marja Viljamaa-Laakso
Nimet ovat tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme. Nimien avulla määritellään paikat ja opastetaan perille, mutta samalla ne myös muovaavat kulttuuria, rakentavat kaupunkikuvaa ja vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Marja Viljamaa-Laakso toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa nimistönsuunnittelijana. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti kansainvälisessä fennougristikongressissa Jyväskylässä viime elokuussa.
Tunteet ja asenteet
Kansa kielen asialla
Taru Kolehmainen
Kielitoimistossa on alusta lähtien koottu kieltä koskevia lehtileikkeitä. Tutkija Taru Kolehmainen on selaillut ensimmäisiä leikekirjoja ja seurannut, millaiset kielikysymykset ovat innoittaneet lehti- ja etenkin yleisönosastokirjoittajia osallistumaan yhteisen kielemme huoltoon. Välillä hyvin kiivaaksikin leimahtanut keskustelu pakotti kielenhuollon etsimään suuntaansa.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Oikea oikeinkirjoitus
Helena Lehečková
Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková kirjoitti Kielikellossa 4/94 tšekin eri kielimuodoista ja niiden käyttöä koskevista ongelmista. Tässä kirjoituksessa hän käsittelee tšekin oikeinkirjoitusta ja niitä tunteita, joita oikeinkirjoitusnormien muuttaminen on synnyttänyt kielenkäyttäjien keskuudessa.
Tunteet ja asenteet
Sanoja mustalla listalla eli PC-ilmiö
Riitta Eronen
Kun kuulee puhuttavan PC:stä, pitää olla tarkkana: ei välttämättä olekaan kyse henkilökohtaisesta tietokoneesta (personal computer) …
Tunteet ja asenteet
Edellisen johdosta (Mielipide: Kielellinen seksismi ja tasa-arvo)
Ulla Tiililä
Mila Engelberg ei pyrkinyt tutkimuksessaan todistamaan, että mies-loppuinen sana voi viitata myös naisiin. Päinvastoin. – …
Sananvalinta
Kielellinen seksismi ja tasa-arvo
Johanna Ketola
Kuten Ulla Tiililä kirjoituksessaan ”Kielenhuolto ja kielellinen seksismi, Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja” (Kielikello 2/1994) toteaa, …
Keskustelua