Kieli käytössä
Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa
Heidi Gröhn
Otsikot kertovat tiivistetysti lehtijutun keskeisen sisällön, ja tavallisesti juuri niiden perusteella lukijat valitsevat, mihin juttuihin he haluavat perehtyä tarkemmin. Otsikot ovat lehtien luetuinta ainesta, eikä ole ollenkaan yhdentekevää, miten otsikot rakennetaan, mitä niissä painotetaan ja millainen näkökulma valitaan.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa?
Kaisa Karppinen
Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on yhteiskunnassa lisääntynyt, median kielessä se ei juuri näy. Suomen kieltä on pidetty tasa-arvoisena moneen muuhun kieleen verrattuna. Sanomalehtien välittämä mies- ja naiskuva kertoo kuitenkin muuta.
Tunteet ja asenteet
Etnisten nimitysten eri sävyt
Satu Tervonen
Suomalaisten kielitaju ei ole yhtenäinen, kun puhutaan kansallisuusnimityksistä. Se, mistä toinen loukkaantuu, saattaa toiselle olla tavallista puhekieltä. Erilaisten kansallisuuteen ym. etniseen alkuperään viittaavien nimitysten eli etnonyymien merkityksiä ja sivumerkityksiä on selvittänyt pro gradu -tutkielmassaan Satu Tervonen.
Tunteet ja asenteet
Kirjoitettua murretta
Aila Mielikäinen
Murteiden suosio on vaihdellut eri aikoina yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tilanteen mukaan. Tästä syystä kannattaa tarkastella …
Murteet ja slangi
Eskimo vai inuitti?
Eva Jansson
Sana eskimo ei ole eskimokieltä, mutta se on kaikkien tuntema. Eskimo-sanan rinnalla esiintyy sana inuitti. Sanojen eskimo ja inuitti suhdetta selvittää seuraavassa eskimokielten tutkija Eva Jansson, joka esittää oman näkemyksensä tästä poliittisestikin arasta kysymyksestä.
Sananvalinta
Imperialistinen sä-puhe – kun sä ajat formulaa
Jussi Ojajärvi
Niin sanotun sä-passiivin käyttäjä yleistää oman näkökulmansa ja puhuu ikään kuin kuulijansa puolesta. Seuraavassa ”sä-puhetta” tarkastelee kirjallisuudentutkija, jonka mielestä tämä puhekieleen pesiytynyt piirre ei ole yksinomaan aggressiivinen anglismi, vaan kyse on valta-asetelman ilmaisemisesta tavalla, joka on kuluttamista ja kilpailua tihkuvalle puhumisympäristölle tunnusomainen.
Tunteet ja asenteet
Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä
Eeva-Leena Seppänen
Tekijän suora ilmaiseminen voidaan välttää muutenkin kuin passiiviksi nimitetyllä verbinmuodolla. Yksi nykyisin ilmeisesti yleistyvä tapa on yksikön toisen persoonan käyttö, ”sä-passiivi”. Sitä on pidetty englannin kielen vaikutuksena, mutta näyttääpä sillä olevan vanhat kotoperäisetkin juuret.
Verbit
Viestinnän vivahteita
Elina Heikkilä
Vielä saattaa elää perinteinen mielikuva kielentutkijasta, jonka puheessa sinkoilevat translatiivit ja instruktiivit ja joka silmät kiiluen keräilee outoja murresanoja. Moni tutkija on kuitenkin kiinnostunut aivan tavallisista arkielämän viestintätilanteista. Tutkimus voi käynnistyä vaikkapa siitä hiljaisesta ihmetyksestä, jota kuka hyvänsä tuntisi seuraavanlaisissa tilanteissa.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kielioppia kirjoitetaan – mutta minkälaista?
Sari Maamies
Tieto siitä, että parhaillaan ollaan kirjoittamassa uutta suomen kielen kielioppia, on vähitellen levinnyt erilaisina uutisina …
Tunteet ja asenteet
Markkinavoimat, virtuaalitodellisuus ja paikannimet
Marja Viljamaa-Laakso
Paikannimistön asema ja luonne muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla markkinavoimien pyörityksessä. Onko 2000-luvun nimistö pelkkiä markkinakoodeja virtuaaliavaruudessa? Uuden ajan – tai uuden ”keskiajan” – paikannimistökulttuurin kysymyksiä pohtii nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso, joka toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hänen esimerkkinsä ovat lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta ilmiö on tuttu muualtakin.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto