Kieli käytössä
Etnisten nimitysten eri sävyt
Satu Tervonen
Suomalaisten kielitaju ei ole yhtenäinen, kun puhutaan kansallisuusnimityksistä. Se, mistä toinen loukkaantuu, saattaa toiselle olla tavallista puhekieltä. Erilaisten kansallisuuteen ym. etniseen alkuperään viittaavien nimitysten eli etnonyymien merkityksiä ja sivumerkityksiä on selvittänyt pro gradu -tutkielmassaan Satu Tervonen.
Tunteet ja asenteet
Kirjoitettua murretta
Aila Mielikäinen
Murteiden suosio on vaihdellut eri aikoina yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tilanteen mukaan. Tästä syystä kannattaa tarkastella …
Murteet ja slangi
Eskimo vai inuitti?
Eva Jansson
Sana eskimo ei ole eskimokieltä, mutta se on kaikkien tuntema. Eskimo-sanan rinnalla esiintyy sana inuitti. Sanojen eskimo ja inuitti suhdetta selvittää seuraavassa eskimokielten tutkija Eva Jansson, joka esittää oman näkemyksensä tästä poliittisestikin arasta kysymyksestä.
Sananvalinta
Imperialistinen sä-puhe – kun sä ajat formulaa
Jussi Ojajärvi
Niin sanotun sä-passiivin käyttäjä yleistää oman näkökulmansa ja puhuu ikään kuin kuulijansa puolesta. Seuraavassa ”sä-puhetta” tarkastelee kirjallisuudentutkija, jonka mielestä tämä puhekieleen pesiytynyt piirre ei ole yksinomaan aggressiivinen anglismi, vaan kyse on valta-asetelman ilmaisemisesta tavalla, joka on kuluttamista ja kilpailua tihkuvalle puhumisympäristölle tunnusomainen.
Tunteet ja asenteet
Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä
Eeva-Leena Seppänen
Tekijän suora ilmaiseminen voidaan välttää muutenkin kuin passiiviksi nimitetyllä verbinmuodolla. Yksi nykyisin ilmeisesti yleistyvä tapa on yksikön toisen persoonan käyttö, ”sä-passiivi”. Sitä on pidetty englannin kielen vaikutuksena, mutta näyttääpä sillä olevan vanhat kotoperäisetkin juuret.
Verbit
Viestinnän vivahteita
Elina Heikkilä
Vielä saattaa elää perinteinen mielikuva kielentutkijasta, jonka puheessa sinkoilevat translatiivit ja instruktiivit ja joka silmät kiiluen keräilee outoja murresanoja. Moni tutkija on kuitenkin kiinnostunut aivan tavallisista arkielämän viestintätilanteista. Tutkimus voi käynnistyä vaikkapa siitä hiljaisesta ihmetyksestä, jota kuka hyvänsä tuntisi seuraavanlaisissa tilanteissa.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kielioppia kirjoitetaan – mutta minkälaista?
Sari Maamies
Tieto siitä, että parhaillaan ollaan kirjoittamassa uutta suomen kielen kielioppia, on vähitellen levinnyt erilaisina uutisina …
Tunteet ja asenteet
Markkinavoimat, virtuaalitodellisuus ja paikannimet
Marja Viljamaa-Laakso
Paikannimistön asema ja luonne muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla markkinavoimien pyörityksessä. Onko 2000-luvun nimistö pelkkiä markkinakoodeja virtuaaliavaruudessa? Uuden ajan – tai uuden ”keskiajan” – paikannimistökulttuurin kysymyksiä pohtii nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso, joka toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hänen esimerkkinsä ovat lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta ilmiö on tuttu muualtakin.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Pirjo Kananen
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta keskustellaan luultavasti kaikkialla siellä, missä vain on käytössä kirjoitettu kielimuoto. Suhtautuminen yleiskieleen, murteisiin ja slangiin on myös kulttuurikohtaista. Suomessa murteet ja slangi tuntuvat olevan tällä hetkellä muodissa, ja vapaan puhekielen käyttö julkisissa tilanteissa on yleistynyt. Kaikkialla tilanne ei ole sama; seuraavassa liettualainen näkökulma.
Murteet ja slangi
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Vesa Jarva
Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.
Kirjoitusasu ja ääntäminen