Kieli käytössä
Mikä on aggressiivi?
Sari Maamies
”Aggressiivi hivuttautuu suomen kieleen” otsikoi Helsingin Sanomat räväkästi 13.12.2007. Toimittaja oli haastatellut suomen kielen tutkijaa …
Tunteet ja asenteet
Suomen kielen kauneimmat sanat
Minna Pyhälahti
Kielen ärsyttävistä piirteistä on kirjoitettu tänä vuonna Kielikellon ykkös- ja kolmosnumerossa. Nytpä puhutaankin kauniista sanoista.
Tunteet ja asenteet
Kieli ja sukupuoli
Sari Maamies
Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, …
Toimitukselta
Mitä kielenhuolto voi?
Harri Mantila
Seksistisestä kielenkäytöstä virinnyt keskustelu asettaa kielenhuollon elimet jälleen kerran seuraavien kolmen kysymyksen eteen: Mitkä kielenhuollon …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Seksistinen suomi
Mila Engelberg
Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja …
Sananvalinta
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli
Ylämummo värähtelee
Jenni Viinikka
Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen mummobuumi, jossa kiteytyy niin sukupuoleen kuin ikäänkin kohdistuvia asenteita.
Merkitys
Äijyys ajan kuvastimessa
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Vanha tuttu äijä-sana on valloittanut nykykielen. Eri-ikäisten aineistojen perusteella äijästä on erotettavissa kirjo miehekkäitä ominaisuuksia. …
Merkitys
Aloite seksistisen kielen karsimiseksi
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 14.5.2007 Mila Engelbergin ja Kaisa Karppisen aloitetta, jossa he pyytävät …
Suomen kielen lautakunta
Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä
Marjatta Palander
Suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta paljolti samanlaisia mielikuvia eri alueilla puhuttavista murteista. Tämä käy ilmi 1990-lopulla …
Murteet ja slangi