Kieli käytössä
Kansalaisten käsityksiä virkakielestä
Kati Karvinen
Julkishallinnon käyttämää virka- ja asiointikieltä on kehitetty ja huollettu jo vuosikymmenten ajan, mutta monista hyvistä saavutuksista huolimatta sitä kritisoidaan edelleen. Kotimaisten kielten keskus selvitti kansalaisten mielipiteitä julkishallinnon kielestä kesällä 2013.
Yleiskieli ja puhekieli
Kieli muuttuu
rikkautta vai rappiota?
Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen
Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.
Tunteet ja asenteet
Äidinkieli muilla mailla
Heini Huhtinen
Tuhannet ulkomailla asuvat suomalaiset puhuvat suomea lähinnä soittaessaan vanhemmilleen tai satunnaisten suomalaisten tuttujen kanssa keskustellessaan. Mitä silloin tapahtuu äidinkielelle?
Tunteet ja asenteet
Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta
Jenni Viinikka, Eero Voutilainen
Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.
Yleiskieli ja puhekieli
”Helsinkiläisen ässän” mysteeri
Johanna Vaattovaara
”Yrittäisit vähän peittää tuota helsinkiläistä ässääsi. Se voi ärsyttää meidän asiakkaita.” Näin muistelee Saska Saarikoski …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Meitsi ja stadiässä
Näkökulmia Helsingin puhekieleen
Anu Rouhikoski
Helsingin puhekielen tutkimus on aiemmin keskittynyt lähinnä syntyperäisten, kantakaupungissa asuvien stadilaisten puheeseen. Tässä esiteltävässä tutkimushankkeessa kuvauskohde on laajempi: kieli, jota kuulee 2000-luvulla Helsingin keskustan kaduilla, lähiöiden ostareilla, koulujen pihoilla, raitiovaunuissa ja metrossa.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Agricolasta alettu, mutta yhä haasteita riittää
Näkökulma lääketieteen suomeen
Juhani Kellosalo
Lääketieteen suomenkielisen sanaston aktiivinen kehittäminen aloitettiin jo 1800-luvulla. Työn näkyvin tulos on Lääketieteen termit -suursanakirja. Sanakirjan päätoimittaja kohtaa työssään monenlaisia näkemyksiä erikoisalan termistön kehittämisestä.
Erikoisalojen sanat
Sukunimi on viesti
Elina Stormbom
Olen tutkinut nuorten naisten sukunimen valintaa avioliiton yhteydessä. Tavoitteena oli selvittää sukunimen valintaperusteita avioiduttaessa, kartoittaa …
Henkilönnimet
Helsingin nimityksistä
Jaakko Anhava
Kielikellon numerossa 2/2010 (Helsinki, Hesa vai Stadi: miten Helsingistä puhutaan?) tutkijat Terhi Ainiala ja Hanna …
Tunteet ja asenteet
Voisinko saada laskun, kiitos!
Riitta Korhonen
Kieli tarjoaa kohteliaisuuden osoittamiseen lukuisia keinoja. Helppoa se ei kuitenkaan aina ole, sillä kohteliaaksi tarkoitettu ilmaus voikin toisen mielestä olla tyly tai holhoava.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus