Kieli käytössä
Sotalasten kokemukset kieli-identiteetin ja kielielämäkerran muovaajina
Erja Kyckling
Suomalaisen yhteiskunnan monikielisyydestä puhuttaessa eivät välttämättä ensimmäisenä tule mieleen sotalapset, joilla Suomessa tarkoitetaan suomalaisia, toisen maailmansodan aikana pääasiassa Ruotsiin siirrettyjä lapsia. Nyt jo iäkkäiden sotalasten kokemukset suomesta, ruotsista ja muista kielistä ovat kuitenkin ainutlaatuisia Suomen sosiaalihistoriassa, ja siksi ne ovat tutkimisen arvoisia.
Tunteet ja asenteet
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kielen vaihtelu
Steppi nextille levelille – englanti suomessa
Riitta Korhonen
Uusien ilmiöiden myötä saadaan kieleen uusia sanoja. Jos uutuudet tulevat muualta, niillä on yleensä valmiina nimi jollain muulla kielellä. Valmis nimilappu onkin helposti otettavissa käyttöön sellaisenaan. Nykyään nimilaput ovat pääosin englanninkielisiä.
Lainasanat
”Käsitykset fennomania ja svekomania eivät minulle enää eksisteeraa”
kaksikielinen Minna Canth
Minna Maijala
Minna Canth tunnetaan merkittävänä 1800-luvun suomalaisen realismin edustajana, mutta hänen kirjalliseen taipaleeseensa liittyvät läheisesti myös kielikysymykset. Vuosi 2019 on Minna Canthin juhlaa, sillä hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta.
Kansalliskielet
Kuka lohduttaisi Jonnea?
Riina Klemettinen
Kielitoimiston sanakirjan tuoreeseen päivitettyyn versioon on lisätty satojen uusien hakusanojen joukossa myös sana jonne. Moni ihmetteli, miksi tällainen sana on lisätty sanakirjaan. Sanakirjan toimittaja vastaa.
Sanakirjat ja sanastot
Arkiruokaa tavallisille suomalaisille
antielitistinen retoriikka mainoksissa
Ville Virsu
Mainonnan kieli tarjoaa luksusta ja massoista erottumista, mutta toisaalta myös tavallisen väen arkea korostava puhe houkuttelee ostajia. Se esittää samanlaisuuden ja tavallisuuden tavoiteltavana.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Miten murteista puhutaan?
Aila Mielikäinen
Murteet kiinnostavat kielentutkijoiden ohella myös ns. maallikoita, joiden tapa nimetä murteita ja luonnehtia niiden ominaispiirteitä ovat oma mielenkiintoinen tutkimuskohteensa.
Murteet ja slangi
Nakitusrakenne
Maija Saviniemi
Kuka hoitaisi asiaa eteenpäin? Katseet painuvat palaverihuoneen pöytään. Hiljaisuuden katkaisee ehdotus, joka nykyisessä työyhteisössäni on …
Tunteet ja asenteet
Pohdintaa ja paheksuntaa
yleiskielen seurantatalkoiden havaintoja
Riitta Korhonen
Kieli- ja tekstimaailma on nykyisin niin monenkirjava, ettei kielenkäytön ilmiöiden monipuolinen seuraaminen yksin ole mahdollista – eikä edes tarkoituksenmukaista. Siksi Kielitoimisto on käynnistänyt kaikille tarkoitetut yleiskielen seurantatalkoot.
Yleiskieli ja puhekieli
Vaalimisesta vuorovaikutukseen
Maija Saviniemi
Tiedotusvälineiden kieli ja toimittajien asennoituminen kieleen vaikuttavat merkittävästi koko kansan näkemyksiin kielestä, mutta miten viestinten työntekijät suhtautuvat yleiskieleen ja kielenhuoltoon?
Tunteet ja asenteet