Kieli käytössä
Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja
Riitta Eronen
Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?
Kielen opetus ja oppiminen
Älyllinen seikkailu kielioppiin
Vesa Jarva
Kieliopista esitetään koulussa usein sellaisia kommentteja kuin ”eikö tän suomen kielioppi ole ihan mahdottoman monimutkaista?” tai ”kyllähän mä osaan puhua, mutta en mä siitä kieliopista mitään ymmärrä”. Ne jätettiin omaan arvoonsa, kun koululaisille järjestettiin kielioppikilpailu, joka haastoi heidät älylliseen seikkailuun.
Kielen opetus ja oppiminen
Tavaamisesta tavuttamiseen
Taru Kolehmainen
Tavu on ensimmäisiä kielitieteellisiä termejä, joihin tutustutaan jo alakoulussa. Tavujen hahmottaminen on tärkeää paitsi kirjoitettaessa myös luettaessa, etenkin lukemista opeteltaessa. Aapisista ja opettajanoppaista näkyy, millainen asema tavaamisella ja tavutuksella on ollut opetuksessa eri vuosikymmeninä. – Taru Kolehmainen selvittelee tässä kirjoituksessa tavun merkitystä lukemisen opetuksessa. Tavutuksen käytännön ongelmiin hän palaa Kielikellon tulevissa numeroissa.
Kielen opetus ja oppiminen
Mitä nuoret tänään, sitä kansa huomenna
Pirjo Hiidenmaa
Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten äidinkielen taidot ovat osoittautuneet heikoiksi ja ennen muuta kovin vaihteleviksi. Toisten taidot ovat laajat ja monipuoliset, mutta paljon on myös niitä, jotka osaavat vain niukasti tai eivät juuri lainkaan.
Kielen opetus ja oppiminen
Kuka lukee kirjeesi?
Pasi Lankinen
Ei ole kovin kauan siitä, kun eräässä merkantin ammattitutkintoon tähtäävässä näyttökokeessa annettiin tehtäväksi kirjoittaa mm. …
Kielen opetus ja oppiminen
Kuudella kurssilla onneen?
Anita Julin
Olen opettanut lukiossa äidinkieltä yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt alan todella hermostua: lähikunnissa houkutellaan oppilaita …
Kielen opetus ja oppiminen
Minnan ja Mikan kavereina
Kirsti Mäkinen, Tuula Uusi-Hallila
”Helene on ikuistanut itsensä maailmansodan kynnyksellä.” ”Viimeisissä maalauksissa Helenen katseeseen on tullut syvyyttä.” Ylioppilaskokelaat saivat …
Kielen opetus ja oppiminen
Sisyfoksen työtä
Ilkka Mäkelä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kannalta on helpottavaa, että käsitys kielestä on laventunut: enää ei tarvitse …
Kielen opetus ja oppiminen
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Suomen kielen lautakunta
Äidinkieli vai valtionkieli, kulutushyödyke vai suojelukohde? Kielipoliittisen ohjelman vastaanotosta
Harri Mantila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisi kielipoliittisen ohjelman huhtikuussa 1998. Sen tarkoituksena on ollut herättää kieliyhteisön jäsenet keskustelemaan kielestä, niin yksittäisistä ilmiöistä kuin periaatteistakin. Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila tarkastelee tässä kirjoituksessa, millaista keskustelua aiheesta on virinnyt lehdistössä. Miten ohjelma on otettu vastaan ja millaisia aiheita on nostettu esille?
Kielipolitiikka