Kieli käytössä
Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään
Pirjo Hiidenmaa
Ylioppilastutkintoa on sen yli 150-vuotisen historian aikana uudistettu useita kertoja. Parhaillaan on käynnissä uudistus, joka koskee äidinkielen koetta. Äidinkielen kokeen rinnalla myös koulun kirjoittamisen opetus on muuttumut parin kolmen vuosikymmenen välein. Miten uusi oppi kulloinkin on painanut jälkensä kirjoittamisen opetukseen ja kielen käyttämiseen?
Kielen opetus ja oppiminen
Suomi toisena kielenä
Marjo Mela
Millaista on suomen kielen opetus maahanmuuttajakoulutuksessa? Millaiset vaatimukset ja tavoitteet sillä on, ja näkyvätkö ne opetuksessa riittävästi? On sitten kyse opintojen tai työpaikan vaatimuksista, suullinen kielitaito ei riitä, vaan on osattava myös kirjoittaa. Hyvä kielitaito ehkäisee syrjäytymistä.
Kielen opetus ja oppiminen
Huolta huomisesta – opetuksen näkökulma kielenhuoltoon
Anita Julin
Opettajaa naurattaa, kun Hiidenkiven päätoimittaja lopettaa äidinkielen heikkenevästä osaamisesta huolta kantavan Pää kirjoituksensa (4/2002): ”valtio …
Kielen opetus ja oppiminen
Koulun eväin maailmalle
Sari Maamies
Työpaikan ilmoitustaululle ilmestyi tiedote kiinteistössä tehtävistä korjaustöistä. Tekstissä kerrottiin ohjeena talossa liikkuville, että ”henkilöliikenne tulee …
Toimitukselta
Mitä miettii opettaja?
Tuula Uusi-Hallila
Ylioppilastutkinnon tulosten pohdinnasta syntyy vääristynyt kuva, jos koulun arkitodellisuus ohitetaan. Sen tuntevat opettajat, jotka tekevät oppilaidensa kirjoitustaitojen kehittämiseksi parhaansa.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Pentti Leino
Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaine ja ajan henki – sensorien ajatuksia aineista
Sari Maamies
Pentti Leino esittelee kirjoituksessaan "Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari" tilastoja ylioppilasaineista (ks. Lue myös). Opettajat ja aineiden arvostelijat eli sensorit tuntevat tilastojen lukuihin tiivistyvän tekstien todellisuuden. Se ei ole yksiselitteinen eikä yksivärinen.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja
Riitta Eronen
Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?
Kielen opetus ja oppiminen
Älyllinen seikkailu kielioppiin
Vesa Jarva
Kieliopista esitetään koulussa usein sellaisia kommentteja kuin ”eikö tän suomen kielioppi ole ihan mahdottoman monimutkaista?” tai ”kyllähän mä osaan puhua, mutta en mä siitä kieliopista mitään ymmärrä”. Ne jätettiin omaan arvoonsa, kun koululaisille järjestettiin kielioppikilpailu, joka haastoi heidät älylliseen seikkailuun.
Kielen opetus ja oppiminen
Tavaamisesta tavuttamiseen
Taru Kolehmainen
Tavu on ensimmäisiä kielitieteellisiä termejä, joihin tutustutaan jo alakoulussa. Tavujen hahmottaminen on tärkeää paitsi kirjoitettaessa myös luettaessa, etenkin lukemista opeteltaessa. Aapisista ja opettajanoppaista näkyy, millainen asema tavaamisella ja tavutuksella on ollut opetuksessa eri vuosikymmeninä. – Taru Kolehmainen selvittelee tässä kirjoituksessa tavun merkitystä lukemisen opetuksessa. Tavutuksen käytännön ongelmiin hän palaa Kielikellon tulevissa numeroissa.
Kielen opetus ja oppiminen