Kielimuodot
Paperilta biteiksi Matka Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan
Minna Haapanen
Suomen yleiskieltä kuvaavien yksikielisten sanakirjojen historia alkoi Nykysuomen sanakirjasta noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. ”Nykäriä” ovat seuranneet Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja, jotka eri nimistään huolimatta ovat oikeastaan saman sanakirjan jatkumo: kukin uusi laitos ja päivitys rakentuu edellisen varaan sitä muokaten ja täydentäen. Näiden sanakirjojen merkitys yleiskielen ylläpitäjänä sekä kulttuurisen tiedon välittäjänä on suuri.
Sanakirjat ja sanastot
Korreet jorriinit
Riikka Tervonen
Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.
Murteet ja slangi
Säädöskielen käytettävyyttä tutkimassa Laki niin kuin se luetaan
Riitta Suominen
Lakiteksti on usein niin vaikeaa, että asiantuntijakaan ei ymmärrä sitä ongelmitta. Epäkohtien tunnistamiseen ja korjaamiseen tarvitaan menetelmiä, joiden avulla ongelmiin pystytään puuttumaan syvällisemmin kuin peruskielenhuollossa. Käytettävyystestein on mahdollista ennakoida ja parantaa lukukokemusta, ja pulmat ovat ratkaistavissa kielen ja lainvalmistelun ammattilaisten yhteistyöllä.
Virka- ja lakikieli
Miten eritaustaiset lukijat ymmärtävät lakitekstiä?
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Lakien ja säädösten kieltä pidetään yleisesti vaikeaselkoisena. Mistä vaikeus syntyy ja miten eri lukijaryhmät ymmärtävät säädöstekstejä? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia Kotimaisten kielten keskuksen koordinoimassa Säädöskielen ymmärtäminen -tutkimushankkeessa.
Virka- ja lakikieli
Selkeä teksti on asiakaslähtöinen
Henna Kara
Selkeän kirjoittamisen opas tarjoaa apuvälineitä toimivien tekstien kirjoittamiseen.
Julkaisuja
Pan ny ottajen
panna-verbi murteissa
Minna Salonen
Suomen murteiden sana-arkistossa on tuhansia tietoja panna-verbistä. Niiden joukosta löytyy sekä yleiskieleenkin kuuluvia että lähinnä vain murteissa tunnettuja sanan käyttötapoja.
Murteet ja slangi
Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa
Henri Satokangas
Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.
Tunteet ja asenteet
Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä
Riitta Korhonen
Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.
Yleiskieli ja puhekieli
EU-vaalit, eurovaalit vai jotain muuta?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa 2024. Vaaleista näkee käytettävän myös nimityksiä EU-vaalit, eurovaalit ja …
Sananvalinta
Maineen maininkeja
Kirsti Aapala
Sanojen kehityskulut ja lainautumisreitit kielestä toiseen voivat olla polveilevia. Esimerkiksi sanoista mainos, maine ja maininki ei päältä päin katsoen tulisi mieleen, että niillä on yhteiset juuret.
Murteet ja slangi
