Siirry sisältöön

Kielimuodot

Tullin verkkosivuston uudistuksella selkeyttä asiakasohjeisiin

Raisa Rintamäki, Katariina Jankkila

Tullissa toteutettiin suuri verkkosivujen uudistus, johon osallistuivat paitsi kielen myös asiakaspalvelun ja tullitoiminnan asiantuntijat. Asiakasohjeiden ymmärrettävyyttä ja tiedon löydettävyyttä testattiin asiakkaiden kanssa jo ennen sivuston julkaisemista. Tullilaiset olivat uudistuksellaan mukana Vuoden selväsanainen -kilpailussa vuonna 2024. Selkeän kielen asiantuntijat Katariina Jankkila, Niina Kellinsalmi, Outi Pajukallio, Raisa Rintamäki, Kati Turkama ja Vilma Vartiainen vastasivat Kielikellon toimituksen kysymyksiin.

Virka- ja lakikieli

Tullitarkastaja Kittilän lentokentällä kuvattuna niin, että työasusta näkyy selkäosa ja hiha, jossa on Tullin logo.

Oikeen tuhti pappi ja häjyn näkööne

Minna Salonen

Entisajan kyläyhteisöissä pappi on ollut huomattava hahmo. Suomen murteiden sana-arkiston tiedot pappi-sanasta ja papin-alkuisista yhdyssanoista kertovat omaa tarinaansa siitä, millaista seurakuntalaisten ja papin yhteiselo on ollut ja millaisia mielikuvia ammattiin on liitetty.

Murteet ja slangi

Suomen historiallinen kuvasto -sarjan opetustaulu "Piispa Gezeliuksen kinkerit". Iso tupa, jossa pappi pitää kinkereitä. Piispa istuu kunniapaikalla taaempana.

Navetan parsia ja puheenparsia

Silja Pirkola

Parsi-sanan merkitykset yleiskielessä liittyvät riiheen ja toisaalta navettaan. Lisäksi parsi tunnetaan joidenkin yhdyssanojen jälkiosana. Suomen murteissa sanalla on myös sellaisia merkityksiä, joita ei esiinny yleiskielessä.

Murteet ja slangi

Piirros, jossa on kaksi naishahmoa, toinen kuvattuna edestä, toinen sivulta. Taustalla puita, pensaita, kivikkoa ja vesistö. Kuvan alareunassa on teksti "Naisten vaatteen parsi Jääskessä".

Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä – eikä näitä sanoja

Oskari Niskanen

Huhtikuun 9. päivänä vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Merkkipäivän tienoilla mediassa näkee Agricolasta kertovia ajankohtaisjuttuja, joissa visaillaan tämän kehittämillä sanoilla. Kestosuosikkeja ovat esimerkiksi jalopeura, kamelikurki ja luutarha. Mutta mitä sanoja Agricola oikeasti keksi ja ei keksinyt?

Vanha kirjakieli

Agricola työpöytänsä ääressä, kirjojen ympäröimänä, sulkakynä kädessään.

Suomea, ruotsia ja vähän Viipurin murrettakin
Gustaf Wilhelm Wireniuksen unohtunut sanakirja

Petri Lauerma

Karjalan kannaksella pappina toiminut Gustaf Wilhelm Wirenius on jäänyt suomalaisen sanomalehdistön historiaan Viipurin ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittajana. Tätä ennen hän ennätti julkaista sittemmin täysin unohdetun suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1827). Se on nimestään huolimatta lähinnä suomen kielen opas, jossa on myös tuolloista Viipurin puhekieltä valaisevaa aineistoa.

Vanha kirjakieli

Albert Edelfeltin piirustus Viipurin linnasta, etualalla veneitä.

Minä ja virkakieli
kyselyvastauksia kielityön kulisseista

Iina Immonen

Kotimaisten kielten keskus toteutti vuonna 2022 kyselyn, jossa kartoitettiin sitä, millaisia kielenhuollon käytänteitä valtion ja kuntien organisaatioissa on. Mitä virastojen työntekijät kertovat kielityöstä?

Virka- ja lakikieli

Iso valkoinen virastorakennus. Etualalla kalliota, taustalla häämöttää meri.

Karjankutsut – eläinten kanssa käytetty kielimuoto

Anni Jääskeläinen

Karjankutsuja on perinteisesti pidetty kansanmusiikin alaan kuuluvana ilmiönä, onhan näille ”huikkauksille” ominaista melodisuus. Karjankutsuja voidaan kuitenkin tarkastella myös kielenkäytön tapana, kielimuotona, jota käytetään vain määrätilanteissa. Erikoisen tästä kielimuodosta tekee se, että sitä käytetään ihmisen ja toislajisen välisessä viestinnässä.

Kielimuodot

Mustavalkoinen kuva, jossa karjapaimen kulkee hiekkatietä lehmälauman kanssa. Taustalla maalaistalo ja metsää.

Viranomaisviestintää sarjakuvan keinoin

Eliisa Pitkäsalo, Vaula Haavisto

Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville, mutta tietoa palveluista on saatavilla yleensä vain kirjallisesti. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan palvele kaikkia kielenkäyttäjiä. Sarjis-hankkeessa on selvitetty, voisiko viestinnässä hyödyntää myös sarjakuvaa.

Virka- ja lakikieli

Pöytä, jolle on levitetty papereita, joissa on sarjakuvia ja muuta tekstiä. Pöydän ääressä on ihmisiä ja työvälineitä, kuten kyniä, sakset ja kannettava tietokone.

Paperilta biteiksi
Matka Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan

Minna Haapanen

Suomen yleiskieltä kuvaavien yksikielisten sanakirjojen historia alkoi Nykysuomen sanakirjasta noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. ”Nykäriä” ovat seuranneet Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja, jotka eri nimistään huolimatta ovat oikeastaan saman sanakirjan jatkumo: kukin uusi laitos ja päivitys rakentuu edellisen varaan sitä muokaten ja täydentäen. Näiden sanakirjojen merkitys yleiskielen ylläpitäjänä sekä kulttuurisen tiedon välittäjänä on suuri.

Sanakirjat ja sanastot

Kuvakollaasi, jossa on Nykysuomen sanakirjan logo, Nykysuomen perussanakirjan näytevihkon kansi, Suomen kielen perussanakirjan kansi, CD-Perussanakirjan kansi, Kielitoimiston sanakirjan cd-rom sekä Kielitoimiston sanakirjan banneri ja logo.

Korreet jorriinit

Riikka Tervonen

Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.

Murteet ja slangi

Etualalla viininpunainen daalia, taustalla keltaisia.