Kielimuodot
Ruoto emättimessä
sanojen ja merkitysten taivalta
Nina Kamppi
Sana emä tarkoittaa murteissa äitiä, mutta sille on lisäksi kehittynyt runsaasti myös muita merkityksiä. Samakantaisia johdoksiakin on paljon, kuten emakko, emäntä ja emätin. Murteissa ja nykykielessä viimeksi mainitulla sanalla ei kuitenkaan viitata samaan anatomiseen kohteeseen.
Murteet ja slangi
Helsingin slangin sanakirjo yleiskielen sanojen suunnasta
Klaus Laalo
Kielentutkija Jeongdo Kim kiinnostui Helsingin slangista tehdessään Suomessa väitöskirjaansa. Kun hän tutustui professori Heikki Paunoseen, …
Murteet ja slangi
”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?
Rakenteet
Älä noin hassumaisia puhu!
Heikki Hurtta
Yleiskielessä ovat tavallisia varsinkin substantiiveista muodostetut mainen-, mäinen-loppuiset adjektiivit, kuten kaavamainen, sienimäinen. Eräissä murteissa näitä johdoksia muodostetaan yleisesti myös adjektiiveista.
Murteet ja slangi
Murteet suomalaisessa Youtubessa
Anna Sundqvist
Suomalainen puhekieli yhtenäistyy, ja moni on huolissaan murteiden tasoittumisesta. Sosiaalisen median kentällä murteet kuitenkin näkyvät ja kuuluvat, joskaan eivät aivan samalla tavoin kuin perinteisissä medioissa. Millaisia tehtäviä murteilla on videopalvelu Youtubessa?
Murteet ja slangi
”Talo on hirsistä näyttää tehty”
murteiden erikoisia verbirakenteita
Nina Kamppi
Kielenkäyttäjällä on monenlaisia keinoja ilmaista suhtautumistaan lausumansa sisältöön, esimerkiksi siihen, pitääkö hän sitä varmana tai mahdollisena ja perustuuko väite kuulopuheeseen tai itse havaittuun. Aistihavaintoihin perustuvia väittämiä voidaan ilmaista muun muassa verbeillä kuulua, näkyä ja näyttää, joilla on murteissa mielenkiintoisia, yleiskielestä poikkeavia käyttötapoja.
Murteet ja slangi
Mustikalla ja rokotuksella
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Yövytkö hotellissa vai hotellilla? Käytkö kalassa vai kalalla, koronatestissä vai -testillä? Sisä- ja ulkopaikallissijojen rajat häilyvät ja herättävät tunteikastakin keskustelua.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Pitska ja pitsku
Anna Ryödi
Kysymys Eräässä lehdessä julkaistussa ”Evakko–suomi-sanakirjassa” tulitikkua merkitsevän pitska-sanan monikkomuodoksi on annettu sana pitskut. Pitska on …
Sanojen taustaa
Yleiskieli, puhekieli, murre Kielimuodot kielenhuollon oppaissa
Henna Leskelä
Kielenhuollon opaskirjat vilisevät erilaisiin kielenkäytön muotoihin viittaavia ilmauksia. Eniten huomiota oppaissa saavat yleiskieli ja puhutun kielen muodot. Näitä käsitteitä tarvitaan kielenohjailun kohteen jäsentämiseen ja rajaamiseen, jotta kielenkäytöstä ylipäätään voi antaa ohjeita.
Yleiskieli ja puhekieli
Stadin slangin monikielinen tausta
Ulla-Maija Forsberg
Monille on tuttua, että Stadin slangissa on runsaasti lainoja ruotsista ja venäjästä. Slangisanojen lähteitä pitää kuitenkin etsiä paljon laajemmalta alalta, myös murteista ja jopa salakielistä. Sanastossa näkyvätkin niin historian vaiheet, ihmisten välinen kanssakäyminen kuin kielenkäyttäjien loputon kekseliäisyys.
Sanat
