Kielimuodot
Sokeriserkku
Anneli Hänninen
Eduskuntavaalien alla käytettiin eräässä lehtiartikkelissa sanaa sokeriserkku puhuttaessa pääministeri Esko Ahon ja puheenjohtaja Paavo Lipposen …
Merkitys
Säädöskielen eurokunnosta
Inkaliisa Vihonen
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Virka- ja lakikieli
is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen
Raija Lehtinen
Pitkään sojotti aamuisin työmatkani varrella erään pikaruokapaikan ulkopuolella lippu, jossa luki isoin kirjaimin LIHIS 6,00 …
Taivutus ja johtaminen
Kelan kieli puntarissa
Kaino Laaksonen
Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli …
Virka- ja lakikieli
Komiteanmietintöjen välittämät mielikuvat – kurkistus virkakielen kääntöpuolelle
Mari-Erika Rovasalo
Virkakieltä ja sen ongelmia on käsitelty viime vuosina monissa Kielikellon numeroissa (3/92, 4/92, 2/93 ja 3/93). Mari-Erika Rovasalon näkökulma virkakieleen on uudenlainen. Hän tarkastelee virkakielen metaforia eli kielikuvia ja pohtii mielikuvien merkitystä. Miten virkakielen synnyttämät mielikuvat vaikuttavat lukijan tapaan hahmottaa todellisuutta?
Virka- ja lakikieli
Mitä sana hoitaminen tarkoittaa?
Maija Länsimäki
Sanat sairaanhoitaja ja sairaanhoito ovat peräisin viime vuosisadalta. Ne mainitaan mm. Lönnrotin suuressa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa …
Merkitys
Näkyykö virkakirjeissä vastaanottajaa?
Katariina Iisa
Ulla Tiililä tarkastelee Kielikellossa 2/1993 sitä, miten viranomaiset ilmaisevat virkakirjeissä asioita, joissa he itse ovat …
Virka- ja lakikieli
Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?
Helena Lehečková
Puhekielen ja kirjakielen suhde puhuttaa niin meillä kuin muuallakin. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková selvittelee tšekin eri kielimuotojen suhteita. Ne tuntuvat ongelmallisemmilta kuin meillä, mutta ehkä kirjoitus antaa joitain uusia näkökulmia suomen kieleenkin.
Yleiskieli ja puhekieli
Rakasta lukijaasi niin kuin itseäsi
Olli Nuutinen
Monet suomalaiset päivittelevät tanskan ääntämystä: kuinka ihmeessä kieli voi kuulostaa niin epäselvältä? Ymmärtävätkö tanskalaiset edes …
Muut kielet
Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä?
Maija Länsimäki
Helsingin Sanomien ruokatorstai-osastossa (14.10.93) kysyttiin, miksi suomalainen kala ei nappaa Euroopassa. Artikkelissa on pikku jakso …
Sanojen taustaa