Kielimuodot
Televisiouutisten kielestä
Arvi Lind
Yleisradion television uutistoimituksessa pyritään käyttämään moitteetonta, puhuttua yleiskieltä. Sillä on selvä ero kirjoitettuun kirjakieleen. Päätavoitteena …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tykkylunta ei tehdä lumitykillä
Eeva Tuominen
Talvisin saamme toisinaan lukea lehdistä Pohjois-Suomen pahoista lumituhoista, jotka syntyvät tykkylumen katkoessa puiden oksia ja …
Murteet ja slangi
Huomioida, ennakoida ja vaieta kielilautakunnan puntarissa
Riitta Eronen
Verbit huomioida, ennakoida ja vaieta ovat perinteisesti kielenhuollon kohteena olleita sanoja, joiden merkitysrajoja on haluttu …
Suomen kielen lautakunta
Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?
Aila Mielikäinen
Kirkollisessa kielessä sanojen kirkko ja seurakunta merkitykset menevät osittain päällekkäin. Yleisessä kielenkäytössä kirkko liitetään edelleen ensisijaisesti rakennukseen tai kirkkokuntaan, seurakunta taas ihmisyhteisöön. Teologisessa kielenkäytössä sana kirkko on ottamassa seurakunnan merkitystehtäviä. Niitä ongelmia, joihin muutoksessa törmätään, pohtii tässä artikkelissa apulaisprofessori Aila Mielikäinen, joka on kirkon käsikirjaa uudistavan komitean jäsen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen.
Erikoisalojen sanat
Liitepartikkelit kin ja kaan, kään 1600-luvun teksteissä
Pirkko Forsman Svensson
Nykysuomi ei poikkea vanhasta kirjasuomesta vain kirjoitusasultaan, vaan eroja on kaikilla kielen tasoilla. Myös liitepartikkeleita kin ja kaan, kään käytettiin aiemmin toisella tavalla kuin nykyään. Vanhan kirjasuomen tutkija Pirkko Forsman Svensson tarkastelee seuraavassa 1600-luvun kirjoittajien tapaa käyttää liitepartikkeleita. Forsman Svensson on Uumajan yliopiston lehtori ja Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti.
Vanha kirjakieli
Orpanasta kusiiniin – serkun nimitykset suomen murteissa
Eeva Tuominen
Muutos kuuluu kieleen yhtä erottamattomasti kuin jatkuva liike kaikkeen muuhunkin inhimilliseen toimintaan. Paitsi kielet myös …
Murteet ja slangi
Sokeriserkku
Anneli Hänninen
Eduskuntavaalien alla käytettiin eräässä lehtiartikkelissa sanaa sokeriserkku puhuttaessa pääministeri Esko Ahon ja puheenjohtaja Paavo Lipposen …
Merkitys
Säädöskielen eurokunnosta
Inkaliisa Vihonen
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Virka- ja lakikieli
is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen
Raija Lehtinen
Pitkään sojotti aamuisin työmatkani varrella erään pikaruokapaikan ulkopuolella lippu, jossa luki isoin kirjaimin LIHIS 6,00 …
Taivutus ja johtaminen
Kelan kieli puntarissa
Kaino Laaksonen
Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli …
Virka- ja lakikieli