Kielimuodot
Sävyt ja vivahteet. Sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa
Eija-Riitta Grönros
Suomen kielen perussanakirjassa kuten yleensä muissakin yleiskielen sanakirjoissa on joidenkin hakusanojen jäljessä sanan tyylilajia kuvaava …
Sanakirjat ja sanastot
Tieto, tieteen kieli ja oppikirjat
Ilkka Niiniluoto
Oppikirjojen keskeinen tehtävä on kiistämättä tietojen välittäminen. Mitä tieto oikeastaan on? Tätä kysymystä pohtii artikkelissaan teoreettisen filosofian professori Ilkka Niiniluoto.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Uusi painos virkakielen oppaasta
Kaino Laaksonen
Esko Koivusalon ja Liisa Huovinen-Nybergin runsaat kymmenen vuotta sitten laatimasta oppaasta Selkeä virkakieli ilmestyi viime …
Virka- ja lakikieli
Eräs menestystarina
Raimo Jussila
Pronomini eräs oli pitkään eräs oikeakielisyytemme kiusallisimmista knopeista. Sen käyttöala haluttiin rajata sellaisiin tapauksiin, jotka …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Keskinkertaisuudesta ei ole kulttuurin voimaksi
Anneli Kauppinen
Kirjoitus on kommentti Jaakko Tapanisen kirjoitukseen "Kieli on mieli" Kielikellossa 4/1993.
Yleiskieli ja puhekieli
Kieli on mieli
Jaakko Tapaninen
Suomen kielen tilasta ja tulevaisuudesta on puhuttu viime aikoina paljon, Kielikellossakin vuoden 1991 toisessa numerossa usean kirjoittajan voimin. Taustalla on näkynyt pelko, että nuoriso hylkää äidinkielensä. Pelko tuntuu onneksi turhalta: nuoret ovat kiinnostuneita ja huolestuneitakin suomen kielen tilasta. Seuraavassa julkaisemme Image-lehden päätoimittajan Jaakko Tapanisen kirjoituksen, joka perustuu hänen viime heinäkuussa Oriveden myyttiseminaarissa pitämäänsä esitelmään. Olemme kysyneet myös Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtajan Anneli Kauppisen ajatuksia kirjoituksen johdosta.
Yleiskieli ja puhekieli
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Rakenteet
Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa
Katariina Iisa, Aino Piehl
Viime vuosina on viranomaisten kielenkäytön kohentaminen ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Jo ennen kuin valtioneuvosto kymmenen vuotta sitten antoi virkakielipäätöksen (497/82), oli kielitoimisto järjestänyt kielenkäytön koulutusta sellaisissa virastoissa, joissa viranhaltijat olivat itse kiinnostuneita ammattitaitonsa tämän puolen parantamisesta. Valtioneuvoston annettua viranomaisten kielenkäytön parantamiseen velvoittavan päätöksen 23.6.1982 kielenkäyttökoulutuksen kysyntä kasvoi suuresti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on päätöksen mukaan kielen asiantuntija kielenkäytön kehittämisessä, ja se on järjestänyt julkishallinnon virkamiehille suomen ja ruotsin kielenkäyttökoulutusta, kielitoimisto suomen kielen koulutusta vuosittain viitisensataa tuntia. Seuraavassa kielitoimiston kouluttajat Katariina I i s a ja Aino P i e h l esittävät ajatuksia, jotka heidän mielestään pitäisi ottaa virkakielikoulutuksessa huomioon.
Virka- ja lakikieli
Virkakielen osalta
Aino Piehl
Asiateksteissä välähtävät tiheään pienet sanat, jotka käytöltään muistuttavat postpositioita, esimerkiksi osalta, kannalta, kohdalla, ohella, puitteissa. …
Virka- ja lakikieli
Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa
Ulla Takala
Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …
Murteet ja slangi