Kielimuodot
Neljän vapauden kielellinen liikkuvuus
Jussi Kallio
Euroopan talousalueen luominen ja Suomen anomus Euroopan yhteisöön liittymiseksi ovat yhdessä synnyttäneet maamme historian suurimman …
Virka- ja lakikieli
Virkakielen vinoumaa
Jussi Kallio
Runsas vuosi sitten sattui monelle silmään lehdestä pikku uutinen, jossa apulaisoikeuskanslerin kerrottiin muistuttaneen virkamiehiä selkeän …
Virka- ja lakikieli
Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa
Ulla Tiililä
Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.
Virka- ja lakikieli
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Rakenteet
Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu
Aila Mielikäinen
Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa
Katariina Iisa, Aino Piehl
Viime vuosina on viranomaisten kielenkäytön kohentaminen ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Jo ennen kuin valtioneuvosto kymmenen vuotta sitten antoi virkakielipäätöksen (497/82), oli kielitoimisto järjestänyt kielenkäytön koulutusta sellaisissa virastoissa, joissa viranhaltijat olivat itse kiinnostuneita ammattitaitonsa tämän puolen parantamisesta. Valtioneuvoston annettua viranomaisten kielenkäytön parantamiseen velvoittavan päätöksen 23.6.1982 kielenkäyttökoulutuksen kysyntä kasvoi suuresti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on päätöksen mukaan kielen asiantuntija kielenkäytön kehittämisessä, ja se on järjestänyt julkishallinnon virkamiehille suomen ja ruotsin kielenkäyttökoulutusta, kielitoimisto suomen kielen koulutusta vuosittain viitisensataa tuntia. Seuraavassa kielitoimiston kouluttajat Katariina I i s a ja Aino P i e h l esittävät ajatuksia, jotka heidän mielestään pitäisi ottaa virkakielikoulutuksessa huomioon.
Virka- ja lakikieli
Virkakielen osalta
Aino Piehl
Asiateksteissä välähtävät tiheään pienet sanat, jotka käytöltään muistuttavat postpositioita, esimerkiksi osalta, kannalta, kohdalla, ohella, puitteissa. …
Virka- ja lakikieli
Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa
Ulla Takala
Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …
Murteet ja slangi
Selkokieli
Pertti Rajala
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.
Selkeä kieli ja selkokieli
”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”
Matti Vilppula
Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit