Kielimuodot
Paikallismurteista nykypuhekieleen
Aila Mielikäinen
Viime vuosina on virinnyt laaja kiinnostus paitsi puhesuomen tutkimukseen myös puhutun kielen asemaan. Tästä kertovat …
Murteet ja slangi
Kieli ja virkakoneisto
Valtioneuvosto asetti 18.10.1979 komitean selvittämään hallinnon ja oikeudenkäytön kielen ongelmia. Komitean asettamispäätöksen perustelut ja komitean kokoonpano on esitetty Kielikellossa 2/1979. Virkakielikomitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” luovutettiin opetusministeri Kalevi Kivistölle 10. elokuuta 1981. Seuraavassa mietinnön tiivistelmä.
Virka- ja lakikieli
Neuloa – kutoa – ommella. Käsityöalan sanojen työnjako
Esko Koivusalo
Helsingin Sanomissa keskusteltiin viime elokuussa siitä, mikä on sanojen kutoa, neuloa ja ommella oikea työnjako. …
Sananvalinta
Mitä hyvältä lakitekstiltä vaaditaan?¹
Antti Kivivuori
Lait ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineitä. Niillä ohjataan kansalaisten ja viranomaisten käyttäytymistä. Niillä siirretään kansantaloudessa syntyviä …
Virka- ja lakikieli
Kirjakielen viisaudenhampaita
Terho Itkonen
Puhekielelle on paljolti ominaista ilmaisun löyhyys, laveus, ”analyyttisyys”, kirjakielelle taas kiinteys, suppeus, ”synteettisyys”. Tällaista ilmaisun …
Yleiskieli ja puhekieli
Puhekielen luonteesta
Pauli Saukkonen
Kielen päätehtävä on tiedottaminen, informaatio. Oikeata ja parasta kieltä on se, joka antaa häiriöttömimmän informaation. …
Yleiskieli ja puhekieli
Pääkirjoitus
Matti Sadeniemi
Tämä Kielikellon numero ei anna täsmällisiä ohjeita siinä määrin kuin kaksi ensimmäistä. Pääteemana on puhe- …
Yleiskieli ja puhekieli
Äänteelliset puhekielisyydet radiossa
Simo O. Hämäläinen
Meillä on vakiintunut ja varsin tarkkaan säännötetty kirjakieli, jokainen suomalainen kirjoittaa kieltään suunnilleen samoin. Puhunta …
Yleiskieli ja puhekieli