Siirry sisältöön

Kielimuodot

Nykysuomen murtuvat murrerajat

Aila Mielikäinen

Aiemmin suomen kielen tutkimuksen päähuomio oli vanhoissa kansanmurteissa. Vasta parin viime vuosikymmenen aikana kiinnostus on suuntautunut nykypuhekieleen. Miten vanhat ja nuoret eri puolilla Suomea puhuvat, murretta vai yleiskieltä vai niiden väliltä? Dosentti Aila Mielikäinen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut sekä vanhaa murretta että nykypuhekieltä. Hän pyrkii alustuksessaan selvittämään, millainen puhe Suomessa on nykyisin todella yleistä ja mistä sen piirteet ovat peräisin.

Murteet ja slangi

Murteiden jäljittely

Antti Hakala

Kielikellon viime numerossa ollut Paavo Pulkkisen artikkeli ”Murteiden jäljittelyn salakareista” on saanut hyvinkääläisen toimittajan Antti …

Murteet ja slangi

Murteiden jäljittelyn salakareista

Paavo Pulkkinen

Murteen avulla on mahdollista antaa tekstille mehukkuutta ja paikallisväriä. Etenkin humoristista sävyä tapailtaessa murre saattaa olla tehokas tyylikeino. Jotta murre vaikuttaisi kirjoittajan tarkoittamalla tavalla, sen on kuitenkin oltava riittävän aitoa.

Murteet ja slangi

Keskiasteen kanttori

Esko Koivusalo

Lehti-ilmoituksen mukaan Mikkelin hiippakunnalta sai hakea 30.6.1982 mennessä Kiteen seurakunnan ”keskiasteen kanttorin virkaa”. Eikä tämä …

Erikoisalojen sanat

Kieli ja virkakoneisto

Kaarina Suonio

Kulttuuri- ja tiedeministeri Kaarina Suonio otti kantaa hallinnon kielen ajankohtaisiin ongelmiin avatessaan ”Kieli ja virkakoneisto” -teemapäivän 30.10.1982. Tilaisuuden järjestivät Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Nykysuomen seura ja Helsingin Sanomat. Seuraavassa ministeri Suonion puhe kokonaisuudessaan.

Virka- ja lakikieli

Paikallismurteista nykypuhekieleen

Aila Mielikäinen

Viime vuosina on virinnyt laaja kiinnostus paitsi puhesuomen tutkimukseen myös puhutun kielen asemaan. Tästä kertovat …

Murteet ja slangi

Valtioneuvoston päätös viranomaisten kielenkäytön parantamisesta

Marja Lehtinen

Viranomaisten kielenkäytön kohentaminen on viime vuosina ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Myös viranomaiset itse ovat halunneet …

Virka- ja lakikieli

Kieli ja virkakoneisto

Valtioneuvosto asetti 18.10.1979 komitean selvittämään hallinnon ja oikeudenkäytön kielen ongelmia. Komitean asettamispäätöksen perustelut ja komitean kokoonpano on esitetty Kielikellossa 2/1979. Virkakielikomitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” luovutettiin opetusministeri Kalevi Kivistölle 10. elokuuta 1981. Seuraavassa mietinnön tiivistelmä.

Virka- ja lakikieli

Neuloa – kutoa – ommella. Käsityöalan sanojen työnjako

Esko Koivusalo

Helsingin Sanomissa keskusteltiin viime elokuussa siitä, mikä on sanojen kutoa, neuloa ja ommella oikea työnjako. …

Sananvalinta

Suositus televisiomainosten kielestä

Mainostelevision julkaisemissa televisiomainonnan uusissa ohjeissa (Tv-mainonnan ohjeet, 1981) on maininta myös televisiomainosten kieliasusta. Kotimaisten kielten …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli