Kielimuodot
Virkakielen osalta
Aino Piehl
Asiateksteissä välähtävät tiheään pienet sanat, jotka käytöltään muistuttavat postpositioita, esimerkiksi osalta, kannalta, kohdalla, ohella, puitteissa. …
Virka- ja lakikieli
Jolkuttelua ja sonninpolkuja. Kuvailevia ilmauksia ja kuvailmauksia
Jaakko Sivula
Kieltä voidaan havainnollistaa ja värittää vaikkapa kuvin ja vertauksin. Seuraavassa filosofian tohtori Jaakko Sivula esittelee kansankielessä tavallisia tapoja kuvailla. Kirjoitus perustuu kolmeen pari vuotta sitten Yleisradion Kielikorva-ohjelmassa pidettyyn pakinaan.
Murteet ja slangi
Kiva on kiva sana
Alpo Räisänen
Adjektiivi kiva on varsinkin nuorison kielenkäytössä hyvin suosittu sana, ja yleensä se tajutaan melko uudeksi …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa
Ulla Takala
Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …
Murteet ja slangi
Selkokieli
Pertti Rajala
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.
Selkeä kieli ja selkokieli
”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”
Matti Vilppula
Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Kun liha on hauras
Riitta Eronen
Latinalaisperäinen vierassana insesti on viime aikoina tullut tutuksi useimmille suomalaisille, kun aiemmin tabuna pidettyä aihetta …
Merkitys
Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa
Maila Vehmaskoski
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Muitakin rakkaita lähisukulaisia kutsutaan vaihtelevilla nimillä. Suomen murteiden sanakirjan toimittaja fil. kand. Maila Vehmaskoski käsittelee tässä artikkelissa isovanhempien nimityksiä murteissa.
Murteet ja slangi
Kriisitilanteen tiedotuksen kieliongelmat
Esko Koivusalo
Kun Tšernobylin kaupungissa Neuvostoliitossa sattui 26.4.1986 ydinvoimalaonnettomuus, ydinsaastetta kulkeutui laajalle alueelle ja laskeutui mm. Suomeen. …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Kielenhuollon periaatteet ja historia