Kielimuodot
Millaisia puhekielen rekistereitä radion ja television ohjelmissa tarvitaan?
Kaarina Karttunen
Radion aikakaudella kuultiin paljon ns. lukupuhuntaa, kirjoitetun tekstin ääneen luentaa. Television ohjelmissa valmistelemattoman puhekielen osuus on suurempi. Kuitenkin toimittajien kieli on pysynyt yllättävänkin tiukasti huolitellun puhekielen uomissa. Vaihtelua tietenkin on sallittava, ohjelman laadun ja tavoitteiden mukaan. Onko liikkuma-alaa riittävästi? Radion ja television kannalta kielenkäytön ongelmia käsitteli seminaarissa maisteri Kaarina Karttunen Yleisradion ammattiopistosta.
Yleiskieli ja puhekieli
Miten julkisuuden puhekieltä tulisi tutkia?
Auli Hakulinen
Esko Koivusalo lähti alustuksessaan käsityksestä, jonka mukaan julkisen puhekielen tulisi osua morfologisesti yksiin normitetun kirjakielen …
Yleiskieli ja puhekieli
Mitkä ryhmät yhteiskunnassa ovat puhuneet tähän saakka kirjakieltä?
Esko Koivusalo
Ilmaus ”puhuu kirjakieltä” saattaa tuntua yllättävältä, mutta koska sanonta on kansanomainen, ts. elävää kieltä, ja merkitykseltään yksiselitteinen, sitä on käytetty ”Julkisuuden puhekieli” -teemapäivän alustuksen nimessä. Ketkä tätä puhekielen muotoa tarvitsevat ja mihin, siitä esitti käsityksiä kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo.
Yleiskieli ja puhekieli
Murre ja yleiskieli
Tuomo Tuomi
Suomen kirjakieli rakentuu lähes kokonaisuudessaan murteiden varaan: kaikkein kirjakielisimmältäkin tuntuva kielenpiirre on yleensä peräisin jostakin …
Yleiskieli ja puhekieli
Nykysuomen murtuvat murrerajat
Aila Mielikäinen
Aiemmin suomen kielen tutkimuksen päähuomio oli vanhoissa kansanmurteissa. Vasta parin viime vuosikymmenen aikana kiinnostus on suuntautunut nykypuhekieleen. Miten vanhat ja nuoret eri puolilla Suomea puhuvat, murretta vai yleiskieltä vai niiden väliltä? Dosentti Aila Mielikäinen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut sekä vanhaa murretta että nykypuhekieltä. Hän pyrkii alustuksessaan selvittämään, millainen puhe Suomessa on nykyisin todella yleistä ja mistä sen piirteet ovat peräisin.
Murteet ja slangi
Kielen normit ja niiden tulkitseminen arvosanaa annettaessa
Sakari Vihonen
Kaiken kielianalyysin tulee perustua selkeään teoriaan. Näin varmistuu se, että arvostelija tulkitsee tekstiä kyllin monipuolisesti. Hahmotan ensin lyhyesti teoriataustaa ja sovellan sitä sitten esimerkkeihin.¹
Kielen opetus ja oppiminen
Murteiden jäljittely
Antti Hakala
Kielikellon viime numerossa ollut Paavo Pulkkisen artikkeli ”Murteiden jäljittelyn salakareista” on saanut hyvinkääläisen toimittajan Antti …
Murteet ja slangi
Murteiden jäljittelyn salakareista
Paavo Pulkkinen
Murteen avulla on mahdollista antaa tekstille mehukkuutta ja paikallisväriä. Etenkin humoristista sävyä tapailtaessa murre saattaa olla tehokas tyylikeino. Jotta murre vaikuttaisi kirjoittajan tarkoittamalla tavalla, sen on kuitenkin oltava riittävän aitoa.
Murteet ja slangi
Poikkeaako kirjakieli puhutusta arkikielestä liiaksi?
Päivi Rintala
”Suomen kielelle suureks vahingoks kirjotettiin ensimmäiset suomalaiset kirjat tällä kehnommalla Ranta-Suomalaisten kielellä, johon päälle päätteeks tungettiin Ruotsista ja Latinasta liikoja puukstavia, jotka sokaisivat meiän selkeän kielemme. Ja vaikka näitä kirjoja sitten, Esivallan käskein, johonkuhun määrään murteista puhistettiin, niin jäi vielä paljon parantamata. Moni on sen jälkeen, näitä kirjoja seuraten, kirjottanut Suomea samalla tavalla, ja tottunut ei ainoastaan kirjottamaan ja lukemaan toisin, kuin selvät Suomalaiset puhuuvat, mutta myöskin uskomaan että kirjoissa löytyy kaikkiin selvin kieli. Jokainen ymmärtää kuitenkin ettei kielen synty ole kirjoista, mut kirjoin synty kielestä, että sentähen kirjat pitää kielen jälkeen korjattaman, ei kieli kirjoin jälkeen.”
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Suomen murteiden sanakirja
Matti Vilppula
Aleksis Kiven päivänä, 10. lokakuuta, oli Helsingissä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Suomen murteiden sanakirjan 1. osan julkistamistilaisuus. Pitkään tekeillä ollut mammuttisanakirja oli alkanut ilmestyä, 20-osaiseksi kaavaillun teoksen ensimmäinen nide ja samalla aakkosväli a–elää oli tullut valmiiksi.
Sanakirjat ja sanastot