Polun koulu (aiemmin Soinisen koulu) on osa Pukinmäenkaaren peruskoulua, jossa on luokat 1–9. Kuva: Petri Sipilä. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Monet kielenkäyttäjille tutut yleiskielen sanat on opetushallinnon alalla korvattu usein mutkikkaammilla termeillä. Hyvä esimerkki tästä on perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 koulu, yleiskielessä yläkoulu. Hallinnon kielellä ja terminologialla on oma paikkansa, mutta esimerkiksi mediassa tarvitaan myös käytännöllisiä, yleisesti ymmärrettäviä ilmauksia. Niitä kannattaa muutenkin suosia, kun halutaan viestiä yleistajuisesti.
On tärkeätä, että koulusta, oppimisesta ja opetuksesta sekä puhutaan että kirjoitetaan selkeästi ja yleistajuisesti – ilman tarpeettoman mutkikkaita ilmauksia. Kouluaiheisilla median uutisilla ja vaikkapa koulun Wilma-viesteillä on monentaustaisia ja monenikäisiä kohderyhmiä. Koulun toimintakulttuurin ymmärtämisen kannalta tärkeitä ovat myös esimerkiksi vanhempainillat. Viestinnän selkeys on hyvä yhteinen tavoite.
Yläasteesta yläkouluun
Moni peruskoulun käynyt keski-ikäinen vanhempi saattaa kysyä, missä vaiheessa omasta lapsuudesta ja nuoruudesta tuiki tutut ala- ja yläaste muuttuivat ala- ja yläkouluksi. Milloin tämä vaivihkainen muutos tapahtui? Ratkaiseva ajankohta on vuosien 1998 ja 1999 vaihde. Silloin tuli voimaan uusi perusopetuslaki, jonka myötä poistui hallinnollinen jako ala- ja yläasteeseen.
Peruskoulun ”asteista” puhuminen kuuluu siis tavallaan menneeseen aikaan – tosin aste-loppuiset nimitykset herättivät jo omana aikanaan kielenhuollollista polemiikkia. Esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjassa, joka ilmestyi vuosina 1990–1994, huomautetaan, että etenkin koulurakennuksesta puhuttaessa ala-astetta ja yläastetta parempia ilmauksia ovat koulu-loppuiset sanat alakoulu ja yläkoulu. Yleiskielen huoltajien kanta poikkesi siis tältä osin opetushallinnon virallisesta näkemyksestä.
Kestää todennäköisesti vielä kauan, ennen kuin sanat ala-aste ja yläaste jäävät kokonaan pois käytöstä. Vaikka aste-loppuiset nimitykset ovat virallisesti vanhentuneita, ne elävät edelleen arkisessa kielenkäytössä ja myös joissain koulujen nimissä. Jatkossakin niitä käytetään esimerkiksi muisteltaessa vuosikymmenten takaisia aikoja ja tilanteita:
Itse näin esityksen [Nainen mustassa] keväällä 1991, yläasteen seitsemännellä luokalla. Se teki minuun ja ystävääni lähtemättömän vaikutuksen. (Kulttuuri, Helsingin Sanomat 29.12.2023)
Opetushallinnon näkökulma: perusopetuksen vuosiluokat 1–6 ja 7–9
Opetushallinnon yhteyksissä on viime aikoina suosittu määrätietoisesti ilmausta perusopetuksen vuosiluokat 1–9 (tai 1–6 ja 7–9). Luokkien sijaan puhutaan siis vuosiluokista, ja tarkoituksena on vahvistaa ajatusta, että yhtenäisessä koulussa vuosiluokat 1–9 opiskelevat yhdessä yksikössä. Opetus- ja koulutussanasto OKSAn mukaan nykyisessä laissa ”edellytetään yhtenäistä perusopetusta, joka tosin voi jäsentyä vuosiluokkien 1–2, 3–6 ja 7–9 muodostamiin jaksoihin”.
Käytännössä ilmaus perusopetuksen vuosiluokat 1–6 (tai 7–9) on niin pitkä ja epäkäytännöllinen, ettei se sovellu yleiseen käyttöön. Yleiskielen näkökulma aiheeseen on, että ala- ja yläkoulu ovat hyviä, tyyliltään neutraaleja ilmauksia. Nämä vakiintuneet yleissanat mainitaan muun muassa Kielitoimiston sanakirjassa, joka on laajin ja ajanmukaisin kuvaus suomen yleiskielen keskeisestä sanastosta. Sanakirjaa toimitetaan Kotimaisten kielten keskuksessa.
OKSA-sanastossa (3. laitos) todetaan, että ilmausten ala- ja yläkoulu käyttö ”on hyväksyttävää lähinnä arkikielessä”; taustalla vaikuttaa ajatus, että ne eivät perustu säädöksiin eivätkä viranomaisten antamiin määräyksiin. Yleiskielen käyttöala on kuitenkin todellisuudessa paljon laajempi ja kattaa muun muassa median.
Erityisen mutkikas hallinnon kieleen kuuluva ilmaus on perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 koulu. Määritelmällisesti kyseessä on ”koulutusorganisaation toimipiste, jossa annetaan vuosiluokkien 7–9 opetusta” (OKSA). Yleiskielellä ilmaistuna tässäkin tarkoitetaan yläkoulua.
Arjen näkökulma: alakoulu ja yläkoulu
Yleiskielen sanoina yläkoulu (ent. yläaste) ja alakoulu (ent. ala-aste) ovat käteviä viitattaessa etenkin koulun erityyppisiin käytänteisiin tai koulurakennuksiin.
Oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkökulmasta siirtymä alakoulusta yläkouluun on edelleen merkityksellinen nivelkohta: Yläkouluun siirryttäessä vaihtuu usein koulurakennus, on isompi määrä rinnakkaisluokkia, ja tulee uudet luokkakaverit. On uusia oppiaineita, ja oppilailta odotetaan entistä enemmän itsenäisyyttä. Kullakin oppiaineella on oma aineenopettaja ja hänellä tyypillisesti oma luokka; oppilailla ei siis enää ole omaa kotiluokkaa eikä luokanopettajaa. Oppisisällöt ja työtavat ovat vaativampia, ja (päättö)todistuksen arvosanallakin on merkitystä jatko-opintojen kannalta. Myös välituntikäytänteet voivat olla erilaiset.
Jako on siis arjessa todellinen ja olennainen niin oppijoiden, opettajien kuin vanhempienkin kannalta. Käytännössä ero näkyy myös OKSA-sanastossa, vaikkakin siellä käytetään pidempiä, mutkikkaampia ilmauksia.
Yleiskielessä voi käyttää myös ytimekkäitä ilmauksia ala- ja yläluokat.
Koulu on sijainnut eri puolilla Helsinkiä, ja viimeinen muutto tapahtui Haagasta Viikkiin uusiin koulutiloihin vuonna 2003, mistä lähtien alaluokat ovat toimineet saman katon alla yläkoulu-lukion kanssa. (Viikin normaalikoulun sivut, helsinki.fi)
Lapsiin ja nuoriin voi yleiskielessä viitata ymmärrettävästi esimerkiksi sanoilla päiväkoti-ikäinen, esikouluikäinen, alakouluikäinen ja yläkouluikäinen. Kahdesta viime mainitusta voidaan puhua myös yhteisnimityksellä peruskouluikäinen.
Ylen lastenohjelmille voi tarjota fakta-, fiktio-, audio- ja animaatiosarjoja alle kouluikäisille (0–6-vuotiaat) ja alakouluikäisille (7–13-vuotiaat). (Yle.fi)
Lisäksi käytössä on monia tyyliltään arkisia ilmauksia, esimerkiksi eka-, toka-, seiska-, kasi- ja ysiluokkalainen sekä eskarilainen ’esikoululainen’.
Aihepiiristä lisää
Kielitoimiston sanakirja(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
TEPA-termipankki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Suomen kielen perussanakirja