koulun kieli
Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen
Heini Lehtonen
Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.
Monikielisyys
Teemme sen itse
Sari Maamies
Noin vuosi sitten, marraskuussa 2018, suomen kielen lautakunta julkaisi kannanoton ”Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen …
Toimitukselta
Kieli ja koulu – oppia elämää varten
Mervi Murto
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työssä kieli on läsnä koko kirjossaan. Suurten tavoitteiden edessä moni tuntee riittämättömyyttä, mutta työ myös palkitsee.
Kieli ja työelämä
Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään
Pirjo Hiidenmaa
Ylioppilastutkintoa on sen yli 150-vuotisen historian aikana uudistettu useita kertoja. Parhaillaan on käynnissä uudistus, joka koskee äidinkielen koetta. Äidinkielen kokeen rinnalla myös koulun kirjoittamisen opetus on muuttumut parin kolmen vuosikymmenen välein. Miten uusi oppi kulloinkin on painanut jälkensä kirjoittamisen opetukseen ja kielen käyttämiseen?
Kielen opetus ja oppiminen
Koulun eväin maailmalle
Sari Maamies
Työpaikan ilmoitustaululle ilmestyi tiedote kiinteistössä tehtävistä korjaustöistä. Tekstissä kerrottiin ohjeena talossa liikkuville, että ”henkilöliikenne tulee …
Artikkeli
Mitä miettii opettaja?
Tuula Uusi-Hallila
Ylioppilastutkinnon tulosten pohdinnasta syntyy vääristynyt kuva, jos koulun arkitodellisuus ohitetaan. Sen tuntevat opettajat, jotka tekevät oppilaidensa kirjoitustaitojen kehittämiseksi parhaansa.
Artikkeli
Huolta huomisesta – opetuksen näkökulma kielenhuoltoon
Anita Julin
Opettajaa naurattaa, kun Hiidenkiven päätoimittaja lopettaa äidinkielen heikkenevästä osaamisesta huolta kantavan Pää kirjoituksensa (4/2002): ”valtio …
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Pentti Leino
Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaine ja ajan henki – sensorien ajatuksia aineista
Sari Maamies
Pentti Leino esittelee kirjoituksessaan "Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari" tilastoja ylioppilasaineista (ks. Lue myös). Opettajat ja aineiden arvostelijat eli sensorit tuntevat tilastojen lukuihin tiivistyvän tekstien todellisuuden. Se ei ole yksiselitteinen eikä yksivärinen.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja
Riitta Eronen
Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?
Artikkeli