erikoisalojen kielet
Tiedämmekö, mitä kestävä merkitsee?
Anni Jääskeläinen
Kestäväksi voidaan luonnehtia niin perunalajiketta, kangasta, kehitystä kuin elämäntapaakin. Sanat kestävä ja kestävyys sekä niiden kantaverbi kestää ovat monimerkityksisiä. Merkitys täsmentyy sanan käyttötilanteessa, mutta tarkemmin katsoen se voi olla myös epäselvä.
Merkitys
Sairaala-apteekin ohjeet vaativat taustatietoa ja tarkkuutta
Henri Satokangas
Sairaala-apteekki laatii lääkkeiden käsittelyä koskevia ohjeita hoitoyksiköille eli esimerkiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten eri osastoille. Millaisia ovat selkeät ja toimivat ohjeet? Entä mitä kirjoittajat itse ja ohjeiden lukijat odottavat hyvältä ohjetekstiltä?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Asia on kasvispihvi
Tiina Onikki-Rantajääskö, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on seurannut keskustelua elintarvikkeiden nimien käytön rajaamisesta EU-lainsäädännöllä. Säädökset perustuvat osin suppeaan käsitykseen kielestä, ja niiden vaikutus on omiaan säteilemään laajemmalle kuin on tarkoitettu.
Suomen kielen lautakunta
Sanastokeskus 50 vuotta erikoiskielten kehittäjänä
Katri Seppälä, Mari Suhonen
Kaikille tuttu yleiskielen sanasto ja ilmaisuvarat ovat viestinnän ydin, mutta kun on kyse johonkin erikoisalaan liittyvistä asioista, tarvitaan yleiskielen lisäksi alan termistöä. Jotta termejä osataan käyttää yhtenäisesti ja termien merkityksiä avata muillekin kuin aiheen asiantuntijoille, voidaan tarvita terminologista sanastotyötä. Sen asiantuntija Suomessa on Sanastokeskus ry.
Erikoisalojen sanat
Tieteen yleistajuistaja vetää rajoja ja kurkottaa niiden yli
Elina Vitikka
Tutkimustietoa tuotetaan valtavia määriä, mutta julkisuudessa se kilpailee näkyvyydestä monenlaisten näkökulmien ja mielipiteiden kanssa. Tieteen yleistajuistajan onkin tärkeää osoittaa, mikä esitetystä tiedosta perustuu tutkimukseen ja mikä ei. Toisaalta on tärkeää myös kurkottaa rajojen yli ja luoda keskustelua eri näkökulmien edustajien välille.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Säädöskielen käytettävyyttä tutkimassa Laki niin kuin se luetaan
Riitta Suominen
Lakiteksti on usein niin vaikeaa, että asiantuntijakaan ei ymmärrä sitä ongelmitta. Epäkohtien tunnistamiseen ja korjaamiseen tarvitaan menetelmiä, joiden avulla ongelmiin pystytään puuttumaan syvällisemmin kuin peruskielenhuollossa. Käytettävyystestein on mahdollista ennakoida ja parantaa lukukokemusta, ja pulmat ovat ratkaistavissa kielen ja lainvalmistelun ammattilaisten yhteistyöllä.
Virka- ja lakikieli
Miten eritaustaiset lukijat ymmärtävät lakitekstiä?
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Lakien ja säädösten kieltä pidetään yleisesti vaikeaselkoisena. Mistä vaikeus syntyy ja miten eri lukijaryhmät ymmärtävät säädöstekstejä? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia Kotimaisten kielten keskuksen koordinoimassa Säädöskielen ymmärtäminen -tutkimushankkeessa.
Virka- ja lakikieli
Deepfake eli syväväärennös
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Suomessakin joudumme yhä enemmän varautumaan vaikeasti tunnistettaviin deepfake-väärennöksiin, joita tehdään tekoälyn monimutkaisten algoritmien avulla. …
Uudissanat
Tekoäly vai AI?
Henri Satokangas
Kysymys Voiko tekoälystä käyttää suomeksi lyhennettä AI? Vastaus Tekoälyn englanninkielisen vastineen artificial intelligence lyhenne on …
Sananvalinta
Tyhjien sanojen helinästä kohti selkeämpää työelämän kieltä
Henri Satokangas
On vaikea löytää ihmistä, jonka mielestä selkeys ja ymmärrettävyys eivät olisi työelämän kielen tärkeitä ominaisuuksia. Miten ihmeessä on sitten mahdollista, että joudumme jatkuvasti kohtaamaan tyhjänpäiväistä puhetta ja onttoja tekstejä, joissa vilisevät kyvykkyydet, ekosysteemit, innovaatiot ja transformaatiot?
Julkaisuja
