Siirry sisältöön

erikoisalojen kielet

Selkokieli

Pertti Rajala

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.

Selkeä kieli ja selkokieli

medianomi

Ammattikasvatushallitus oli tiedustellut lautakunnan kantaa ammatillisen viestintäkulttuurialan peruslinjan uusien opistoasteisten koulutusammattien nimikkeistä. Viestintäkulttuurialan ammatillisen koulutuksen …

Suomen kielen lautakunta

Sanasto sijoittajille

Kaisa Paasovaara

Taloustieteen käsitteiden ymmärtäminen on välttämätöntä jokaiselle, joka aikoo sijoittaa arvopapereihin tai joka vain haluaa seurata …

Julkaisuja

Ulkomaalaissuomi ja selkokieli

Maisa Martin

Pertti Rajala selvittelee Kielikellon numerossa 3 ansiokkaasti selkokielen olemusta ja ominaisuuksia. Selkokielen kohderyhmiin on sijoitettu …

Keskustelua

käännösviestintä

Kielitoimistolta oli tiedusteltu sanan käännösviestintä hyväksyttävyyttä. Lautakunta oli sitä mieltä, että edelleen on syytä käyttää …

Kääntäminen ja tulkkaus

Videolaitteita on – ja on sanastokin

Raija Lehtinen

Joitakin vuosia sitten Valtion audiovisuaalinen keskus kutsui kokoon kymmenhenkisen sanastotyöryhmän selvittelemään ongelmalliseksi todettua videoalan sanastoa. Yhteistyönä syntyi Videosanasto, joka ilmestyi syksyllä 1988. Työryhmään kuului kielitoimiston edustajana tutkija Raija Lehtinen, joka seuraavassa esittelee tätä sanastoa.

Julkaisuja

Viron erikoiskielten huolto

Tiiu Erelt

Virolainen kielenhuoltaja Tiiu Erelt kirjoitti Kielikellossa 1/1989 viron kielen ohjailusta, sen kehityksestä ja nykytilanteesta. Tiiu Erelt on ollut aktiivisesti mukana myös viron termityössä, luomassa ja koordinoimassa erikoiskielten sanastoa. Hän kuvaa tässä kirjoituksessaan viron kielen ammattikielilautakuntien työtä.

Artikkeli

Kun liha on hauras

Riitta Eronen

Latinalaisperäinen vierassana insesti on viime aikoina tullut tutuksi useimmille suomalaisille, kun aiemmin tabuna pidettyä aihetta …

Merkitys

Ravitseminen ja ravitsemus

Irma Nissinen

Ravitsemis ja ravitsemus -sanat näyttävät yhdyssanojen alkuosina alituiseen sekaantuvan toisiinsa. Ravitsemusliikkeelle lähetellään kirjeitä ravitsemisliikkeen sijasta, …

Artikkeli

Erikoiskielen tekstistä

Elisa Stenvall

Erikoiskieltä, varsinkin erikoiskielen tekstiä on käsitelty melko vähän ruotsalaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa. Tätä puutetta korjaa Britt-Louise …

Julkaisuja