Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Onko isoilla kirjaimilla kirjoittaminen aina HUUTAMISTA?

Pinja Henttonen

Kysymys Voiko kokonaisen sanan tai tekstin kirjoittaa isoin kirjaimin tehokeinona? Vastaus Suuraakkoset, tikkukirjaimet, pölkkykirjaimet, keppikirjaimet …

Tunteet ja asenteet

Pöydällä tietokoneen näppäimistö, jossa on harmaiden näppäinten lisäksi muutama värikäs. Näppäimistön ympärillä lojuu yksittäisiä irrotettuja näppäimiä.

Alentuva vai alentava käytös tai kohtelu?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Jos kohtelee jotakuta alentuvasti, kohdetta pitää ilmeisesti jotenkin huonompana. Eikö oikeampi muoto olisi silloin …

Taivutus ja johtaminen

1600-luvun asuun puettu kuningas istuu valtaistuimella kruunu päässään, valtikka toisessa kädessä ja valtakunnanomena toisessa. Taustalla on koristeellinen kangas ja sen takana maalauksen molemmissa reunoissa kauempaa kuvattuna muutamia alamaisia.

Professori tutkijaryhmineen

Henna Leskelä

Kysymys ”Professori tutkijaryhmineen selvitti” vai ”selvittivät” – tuleeko verbi yksikköön vai monikkoon? Mikä muoto tuo …

Taivutus ja johtaminen

Kaksi mustavalkoista kuvaa, joista ylemmässä nuori nainen käyttää mikroskooppia pöydän ääressä. Hänen takanaan lasiovisessa kaapissa on erilaisia etiketein varustettuja pulloja. Alemmassa kuvassa nuori mies käyttää mikroskooppia ilmeisesti samassa talossa, ellei jopa huoneessa.

Naisellista ja miehekästä

Sari Maamies

Yleiskielessä käytetään johdoksia naisellinen ja miehekäs, mutta aivan mahdollisia muodosteita olisivat myös naisekas ja miehellinen. ​​​​​​​

Taivutus ja johtaminen

Vaatteita kuivumassa pyykkinaruilla Istanbulissa kahden talon välissä.

Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan

Henni Pajunen

Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Alennuksen merkitseminen

Maria Rantanen

Kysymys Miten hinnan alentaminen merkitään vaikkapa ilmoitukseen: alennus 40 % vai alennus ​​​​​​​−40 %? Tarvitaanko …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Näyteikkuna, jossa kenkälaatikoita pinoissa ja kaksi RAJU ALE -40%, -50%, -60% -julistetta.

Nuin se menee!

Heikki Hurtta

Kysymys Missä päin Suomea sanotaan nuin eikä noin? Vastaus Nuin on levikiltään suomen murteissa itäinen ja …

Murteet ja slangi

Rengin pitää karkaamahan
nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa

Elina Heikkilä

Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.

Vanha kirjakieli

Toisiksi hienoin suurilta osin: i-tartuntoja
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Toiseksi suurin ja monelta osin ovat kaksi hyvin erityyppistä rakennetta, joilla on kuitenkin jotain yhteistä. Molemmissa on nimittäin vain pääsanassa i (suurin, osin), jolla on selvä tai ehkä joskus vähemmänkin selvä kieliopillinen tehtävä. Käytössä kuitenkin näkee myös ilmauksia, joissa määrite näyttää osin mukautuneen pääsanaan: toisiksi suurin ja vaihtelevissa määrin. – Millaisesta ilmiöstä on kyse?

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Tunturin rinteellä ruska. Varvut hohtavat punaisina.

Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään -futuurilla ilmaistaan?

Heidi Niva

Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.

Verbit

Pöydällä parikymmentä eriväristä herätyskelloa.