Vuosi: 2025
Jymyuutinen: Perunan on oltava komission päätöksessä edellytettyä siemenluokkaa
Eeva Attila
Sisältövaroitus: Jutussa käsitellään lakikieltä. Laki- eli säädöskielellä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Mutta miten tämä tapahtuu ja miten asioita ylipäätään luodaan kielellä? Otetaan selvää!
Virka- ja lakikieli
Mittenkä ja muita erikoisia monikon genetiivejä
Sari Maamies
Eräässä verkkokeskustelussa kirjoittajaa kiinnosti ”tieto siitä, mittenkä lintujen mukana bakteeria on havaittu”. Mikä muoto on mittenkä? Eikö oikea muoto olisi minkä? Onko mittenkä murretta, vai mistä on kyse?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
”Kaikenlaisia sätöksiä” Sätös-nimen taustaa
Marjatta Palander
Sätös-paikannimiä on vain kahden kunnan alueella, mutta sana on tunnettu laajemminkin Itä-Suomessa.
Paikannimet
Kielen ja nationalismin suhteista
Matti Räsänen
Mikko Autereen ja Riikka Länsisalmen toimittama teos käsittelee nationalismin ilmentymiä kieliyhteisöissä eri puolilla maailmaa.
Julkaisuja
Horsma, pientareiden purppuroija
Kirsti Aapala
Palokukkanen, tulihormu, häränhäntä – tienvarsien ja hakkuuaukioiden näyttävällä kasvilla on murteissa monta nimeä.
Murteet ja slangi
Mässyliinejä, pyörittimiä, piirtämyksiä ja muita lasten uudisjohdoksia
Klaus Laalo
Kun lapsi vielä opettelee kieltä, hän käyttää luovuutta ja kokeilee. Uusia sanoja muodostaessaan lapsi hyödyntää joustavasti kielen tarjoamia mahdollisuuksia ja ottaa mallia taajaan esiintyvistä johdostyypeistä. Lasten uudissanojen joukossa on kuitenkin myös harvinaisiin johdostyyppeihin kuuluvia sanoja, kuten miettimys- ja kääntymä-tyyppisiä johdoksia.
Taivutus ja johtaminen
Kelassa edetään kohti selkeää kieltä oppimispolkuja pitkin
Laura Rostén-Jokinen
Kelan kielenhuoltajien laatimat selkeän kielen oppimispolut tarjoavat kaikille kelalaisille mahdollisuuden saada koulutusta selkeän kielen ja toimivien tekstien tuottamiseen. Tarjolla on kuusi erilaista itseopiskeluun perustuvaa koulutuskokonaisuutta, jotka on räätälöity tehtävänkuvien mukaan. Kela osallistui oppimispoluillaan Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Kielenhuoltaja Laura Rostén-Jokinen vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Niminyrkki aukoo nimisolmut yhteistyössä
Sanna Krook
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen niminyrkki on luonut yhteiset nimeämisen periaatteet, joita soveltaen muodostetaan hyvinvointialueen kaikkien yksiköiden nimet. Työryhmän tavoitteena ovat ymmärrettävät, yhtenäiset ja helppokäyttöiset nimet, joten Pohjois-Pohjanmaalla hammashoitolan voi nimetä hammashoitolaksi! Niminyrkki osallistui menestyksekkäästi Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Työryhmän jäsen Sanna Krook vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Tullin verkkosivuston uudistuksella selkeyttä asiakasohjeisiin
Raisa Rintamäki, Katariina Jankkila
Tullissa toteutettiin suuri verkkosivujen uudistus, johon osallistuivat paitsi kielen myös asiakaspalvelun ja tullitoiminnan asiantuntijat. Asiakasohjeiden ymmärrettävyyttä ja tiedon löydettävyyttä testattiin asiakkaiden kanssa jo ennen sivuston julkaisemista. Tullilaiset olivat uudistuksellaan mukana Vuoden selväsanainen -kilpailussa vuonna 2024. Selkeän kielen asiantuntijat Katariina Jankkila, Niina Kellinsalmi, Outi Pajukallio, Raisa Rintamäki, Kati Turkama ja Vilma Vartiainen vastasivat Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Lounais-Lapin monet nimet
Peräpohjola, Länsipohja, Kemin–Tornion alue ja Meri-Lappi
Ulla Onkamo
Lounais-Lapissa toimivien seurojen, yritysten ja viranomaisten nimissä käytetään kirjavasti eri paikannimiä. Esimerkiksi Kemissä sijaitsevat Länsipohjan sairaala, Meri-Lapin kehittämiskeskus, Kemin–Tornion lentoasema ja keskustapuolueen Peräpohjolan piiritoimisto. Mitä on paikannimien käyttöön liittyvän variaation taustalla, ja mihin nimet tarkkaan ottaen viittaavat?
Paikannimet
