Siirry sisältöön

Vuosi: 2025

”Lisää vettä moottoriin!”
Tarkkana kielikuvien käytössä

Matti Punttila

Kielikuvat elävöittävät tekstiä, mutta aina kirjoittaja ei onnistu niiden käytössä. Epäonnistuneetkin kielikuvat voivat silti olla opettavaisia ja jopa hauskoja. Matti Punttila on käsitellyt ”kielikuvien salakarikoita” aiemmin Kielikellossa kirjoituksessaan ”Voittajan käsi kohoaa salkoon”, josta tuli lukijoiden suosikki. Nyt hän palaa aiheeseen.

Sanonnat ja fraasit

Farkkuihin ja hihattomaan paitaan pukeutunut henkilö korjaamassa pakettiautoa. Henkilö makaa maassa, osin auton alla.

Historialliset kaupunkien nimet

Ulla Onkamo

Kysymys Joistakin ulkomaiden kaupungeista on suomen kielessä käytetty aiemmin eri nimeä kuin nykyään. Millaisissa asiayhteyksissä …

Paikannimet

Etualalla ruskeita puutaloja, taustalla muutama vaalea kerrostalo ja vesistöä.

Kielineuvontaa Pohjanlahden molemmin puolin

Tarja Larsson, Henna Leskelä

Millaisia tarpeita suomen kielen käyttäjillä on Suomessa? Entä Ruotsissa? Ensimmäinen suomen kielen neuvontapalveluja vertaileva kartoitus kertoo, että Kotuksen neuvonnasta kysytään ennen kaikkea oikeinkirjoitus- ja kielioppiasioita, kun taas Ruotsissa pohditaan pääasiassa ruotsinkielisten termien suomenkielisiä vastineita. Neuvontavastauksissa korostuu yhtenäinen kielineuvojapuhe, vaikka erojakin on havaittavissa.

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Osa Suomesta ja Ruotsista sekä kysymysmerkkejä.

Tiedämmekö, mitä kestävä merkitsee?

Anni Jääskeläinen

Kestäväksi voidaan luonnehtia niin perunalajiketta, kangasta, kehitystä kuin elämäntapaakin. Sanat kestävä ja kestävyys sekä niiden kantaverbi kestää ovat monimerkityksisiä. Merkitys täsmentyy sanan käyttötilanteessa, mutta tarkemmin katsoen se voi olla myös epäselvä.

Merkitys

Kolme eripaksuista ketjua joen pyörteissä.

Onko tilanne eri?

Sari Maamies

Kielioppaiden ja sanakirjojen mukaan yleiskielessä ei ole suositeltavaa käyttää sellaisia ilmauksia kuin ”tilanne on eri” ja ”tein sen erillä tavalla”. Silti teksteissä törmää tällaiseen suosituksen vastaiseen eri-sanan käyttöön varsin usein.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Erivärisiä lankakeriä korissa.

Sairaala-apteekin ohjeet vaativat taustatietoa ja tarkkuutta

Henri Satokangas

Sairaala-apteekki laatii lääkkeiden käsittelyä koskevia ohjeita hoitoyksiköille eli esimerkiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten eri osastoille. Millaisia ovat selkeät ja toimivat ohjeet? Entä mitä kirjoittajat itse ja ohjeiden lukijat odottavat hyvältä ohjetekstiltä?

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Sairaalan aula, jossa muutama asiakas ja lääkäri kuvattuna kauempaa. Lisäksi infotauluja ja muita opasteita.

Asetutaan pöytään

Tuija Vertainen

Suomalaisessa ruokapöydässä käytetään ranskalaisia lainasanoja jo lautasia laitettaessa. Tässä kattauksessa avataan muutaman etenkin ruokailuun liittyvän sanan taustaa.

Sanojen taustaa

Ruokailuhuone, jossa kattokruunu ja pöytä katettuna.

Asia on kasvispihvi

Tiina Onikki-Rantajääskö, Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta on seurannut keskustelua elintarvikkeiden nimien käytön rajaamisesta EU-lainsäädännöllä. Säädökset perustuvat osin suppeaan käsitykseen kielestä, ja niiden vaikutus on omiaan säteilemään laajemmalle kuin on tarkoitettu.

Suomen kielen lautakunta

Makkara nuotion yllä, taustalla liekkejä.

Ruotsin kieltä tarvitaan työelämässä

Anne-Maria Kuosa, Anne-Maj Åberg

Suomenkielisissä kouluissa opiskellaan ruotsia, ja ruotsin kielelle on tarvetta myös työelämässä. Sen käyttöön työpaikoilla liittyy kuitenkin erilaisia käsityksiä, mielipiteitä ja olosuhteita. Millaisia ne ovat?

Kieli ja työelämä

Turun oikeustalon piha, jossa kyltit kahdella kielellä: Turun oikeustalo, Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Turun hallinto-oikeus, Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Syyttäjälaitos, Länsi-Suomen syyttäjäalue. Åbo rättscenter, Egentliga Finlands tingsrätt, Åbo förvaltningsdomstol, Utsökningsverket i Egentliga Finland, Åklagarmyndigheten, Västra Finlands åklagardistrikt.

Otto Manninen kielenhuoltajana

Petri Lauerma

Taitavana runoilijana ja kääntäjänä arvostettu Otto Manninen (1872–1950) toimi vuosikymmeniä Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorina, pitkään myös raamatunkäännöskomitean ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan jäsenenä. Millainen kielenhuoltaja hän oli?

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Mustavalkoinen kuva, jossa on miehiä istumassa pöydän ääressä. Manninen on vasemmalla puolella keskellä ja katsoo kameraan.