Siirry sisältöön

Vuosi: 2025

Onko tilanne eri?

Sari Maamies

Kielioppaiden ja sanakirjojen mukaan yleiskielessä ei ole suositeltavaa käyttää sellaisia ilmauksia kuin ”tilanne on eri” ja ”tein sen erillä tavalla”. Silti teksteissä törmää tällaiseen suosituksen vastaiseen eri-sanan käyttöön varsin usein.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Erivärisiä lankakeriä korissa.

Sairaala-apteekin ohjeet vaativat taustatietoa ja tarkkuutta

Henri Satokangas

Sairaala-apteekki laatii lääkkeiden käsittelyä koskevia ohjeita hoitoyksiköille eli esimerkiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten eri osastoille. Millaisia ovat selkeät ja toimivat ohjeet? Entä mitä kirjoittajat itse ja ohjeiden lukijat odottavat hyvältä ohjetekstiltä?

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Sairaalan aula, jossa muutama asiakas ja lääkäri kuvattuna kauempaa. Lisäksi infotauluja ja muita opasteita.

Asetutaan pöytään

Tuija Vertainen

Suomalaisessa ruokapöydässä käytetään ranskalaisia lainasanoja jo lautasia laitettaessa. Tässä kattauksessa avataan muutaman etenkin ruokailuun liittyvän sanan taustaa.

Sanojen taustaa

Ruokailuhuone, jossa kattokruunu ja pöytä katettuna.

Asia on kasvispihvi

Tiina Onikki-Rantajääskö, Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta on seurannut keskustelua elintarvikkeiden nimien käytön rajaamisesta EU-lainsäädännöllä. Säädökset perustuvat osin suppeaan käsitykseen kielestä, ja niiden vaikutus on omiaan säteilemään laajemmalle kuin on tarkoitettu.

Suomen kielen lautakunta

Makkara nuotion yllä, taustalla liekkejä.

Ruotsin kieltä tarvitaan työelämässä

Anne-Maria Kuosa, Anne-Maj Åberg

Suomenkielisissä kouluissa opiskellaan ruotsia, ja ruotsin kielelle on tarvetta myös työelämässä. Sen käyttöön työpaikoilla liittyy kuitenkin erilaisia käsityksiä, mielipiteitä ja olosuhteita. Millaisia ne ovat?

Kieli ja työelämä

Turun oikeustalon piha, jossa kyltit kahdella kielellä: Turun oikeustalo, Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Turun hallinto-oikeus, Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Syyttäjälaitos, Länsi-Suomen syyttäjäalue. Åbo rättscenter, Egentliga Finlands tingsrätt, Åbo förvaltningsdomstol, Utsökningsverket i Egentliga Finland, Åklagarmyndigheten, Västra Finlands åklagardistrikt.

Otto Manninen kielenhuoltajana

Petri Lauerma

Taitavana runoilijana ja kääntäjänä arvostettu Otto Manninen (1872–1950) toimi vuosikymmeniä Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorina, pitkään myös raamatunkäännöskomitean ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan jäsenenä. Millainen kielenhuoltaja hän oli?

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Mustavalkoinen kuva, jossa on miehiä istumassa pöydän ääressä. Manninen on vasemmalla puolella keskellä ja katsoo kameraan.

Jymyuutinen: Perunan on oltava komission päätöksessä edellytettyä siemenluokkaa

Eeva Attila

Sisältövaroitus: Jutussa käsitellään lakikieltä. Laki- eli säädöskielellä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Mutta miten tämä tapahtuu ja miten asioita ylipäätään luodaan kielellä? Otetaan selvää!

Virka- ja lakikieli

Perunoita ja kuokka mullassa.

Mittenkä ja muita erikoisia monikon genetiivejä

Sari Maamies

Eräässä verkkokeskustelussa kirjoittajaa kiinnosti ”tieto siitä, mittenkä lintujen mukana bakteeria on havaittu”. Mikä muoto on mittenkä? Eikö oikea muoto olisi minkä? Onko mittenkä murretta, vai mistä on kyse?

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Naakka istuu terassilla tuolin selkänojalla, taustalla tyhjä punaviinilasi.

”Kaikenlaisia sätöksiä”
Sätös-nimen taustaa

Marjatta Palander

Sätös-paikannimiä on vain kahden kunnan alueella, mutta sana on tunnettu laajemminkin Itä-Suomessa.

Paikannimet

Outokummun Sätöskosken putouksen alapuolella oleva kivikasauma, josta on syntynyt pieni saari.

Kielen ja nationalismin suhteista

Matti Räsänen

Mikko Autereen ja Riikka Länsisalmen toimittama teos käsittelee nationalismin ilmentymiä kieliyhteisöissä eri puolilla maailmaa.

Julkaisuja

Keskustakirjasto Oodin ikkunoista heijastuva Eduskuntatalo.