Sätöskosken sätös. Kuva: Marjatta Palander.
Outokummun itäosissa on entiseen Sysmän maarekisterikylään kuulunut Sätöksen kylä. Se sijaitsee Sätösjoen alajuoksun ympäristössä ja Viinijärven Sätöslahden rannoilla. Sätös-nimiä kylän alueella on useita: Sätösjoessa on Sätöskoski, ja jokeen on laskenut vesiä Sätöslammesta (vuoden 1891 kartassa Sätöxen Lampi), jota vielä 1700-luvulla on nimitetty Sätösjärveksi. Lammen eteläpuolella on Sätös-niminen kantatalo.
Sätösjoen tuntumassa on ollut samanniminen kantatila sekä Sätöskoski-niminen lohkotila. Kosken mukaan koko sitä ympäröivää kulmakuntaa on nimitetty Sätöskoskeksi.
Mikä on sätös?
Sätös-nimen merkitys on jo useimmille paikallisille asukkaillekin tuntematon, mutta sana ei ole vielä aivan kokonaan kadonnut murteista.
Kielellisesti Sätös-nimi pohjautuu sät-alkuiseen sanapesyeeseen, joka on hieman varioiden esiintynyt sekä länsi- että itämurteissa. Lounais-, hämäläis- ja pohjalaismurteissa sekä satunnaisesti myös itämurteiden puolella on tunnettu verbi sätätä tai sätää, jolla on tarkoitettu nopeasti, epäselvästi tai hätiköiden puhumista tai mekastamista. Esimerkiksi Ylihärmässä on selitetty: ”Puhuu tihijää, sätää, on sätäkieli.” Sätätä-sanalla on länsimurteissa muitakin merkityksiä: ’säntäillä, touhuta, hosua; sonnustautua matkalle; panna kuntoon, kyhätä’. Sanaperheeseen kuuluvat myös sätittää ’moittia, puhua kiivaasti’ sekä yleiskielestä tuttu sättiä ’haukkua, moittia’.
Itämurteissa tunnetaan verbit sätyyttää, sätöstää ja sätöstellä. Kuopiossa sätyyttäminen tai sätöstäminen on ollut puhumista kiireesti ja sotkuisesti. Heinävedellä ja Maaningalla sätöstää-verbi tarkoittaa puuhailemista, kyhäämistä ja huolimatonta tekemistä. Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmissa on puolestaan Tervosta ja Vesannolta merkitty sätöstellä-sana. Näihin sanoihin liittyy merkityspiirteiltään myös sätös, josta on mainintoja Pohjois- ja Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Karjalankannakselta.
Sätös-sanalla viitataan johonkin yleensä ihmisen aikaan saamaan kyhäelmään tai rakennelmaan. Merkitykseltään lähellä sitä ovat hökötys ja tekele. Tuloksena on siis usein jollain tavoin sotkuinen, nopeasti kyhätty tai muuten epäonnistunut väsäys. Esimerkiksi Antreassa on sanottu kulkemista vaikeuttavista esteistä: ”Lapset laittaat nuota sätöksiijää siihe vastukkeeks.” Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa sätökseksi sanotaan muun muassa verkon sotkosta.
Sätös-sanalla viitataan johonkin yleensä ihmisen aikaan saamaan kyhäelmään.
Sätös-sana voi kuvata myös positiivisemmin monimutkaista tai monikerroksista laitetta, koneistoa tai rakennelmaa. Siten esimerkiksi Liperissä isosta, monihuoneisesta rakennuksesta on todettu: ”On koko sätös.” Juvalla sätöksiä on voinut olla myllyssä tai seinäkellossa mutta myös upeassa portissa, moninkertaisissa katonpeitteissä, uruissa tai kirjoituskoneessa. Jotain ylimääräistä koristustakin on sanottu sätökseksi. Juvalla on kehotettu: ”Jätä pois turhat sätökset, tie [tee] iha tavalline rist.”
Kuten kirjoituksen alussa todetaan, Outokummun Sätös-nimien kantanimenä on ollut Sätöskoski. Koski sijaitsee Sätöskosken asutuksen luoteispuolella. Nimi ei ole ainoa laatuaan: myös Kiuruveden Pölhönjoessa on nykyään jo vähäinen Sätös-niminen koski. Mihin nimi sitten perustuu? Vaikka sätös-sanan murteelliset merkitykset viittaavat ihmisen toimintaan, koskeen muodostuneet sätökset ovat luonnon muovaamia. Outokummun Sätöskosken putouksen alapuolella on kivikasauma, josta on syntynyt pieni saari. Tämä sätös on epäilemättä haitannut muinaisia veneellä liikkuneita kalastajia ja muita vesitien käyttäjiä.
Ihme sätös!
Sanaa sätös ei ole karjalan kielessä, eikä Venäjän Karjalassa tiettävästi ole Sätös-paikannimiäkään. 1900-luvun aikaisista levikkitiedoista näkyy, että sätös on ollut erityisesti savolainen sana. Tästä voi päätellä, että sana on tullut Pohjois-Karjalaankin savolaisasutuksen mukana, ehkä 1600-luvulla.
Sätöksen kylän maisemat ovat vuosisatojen aikana muuttuneet. Sätöskoski on edelleen kohiseva pieni putous etenkin kevätaikaan ja Sätösjoki virtaava jokiuoma, jota pitkin voi veneillä Viinijärvelle, mutta Sätösjärvi on käytännössä jo hävinnyt. Kun asutus lisääntyi ja uutta viljelysmaata tarvittiin, vesistöjä alettiin laskea ja lampia kuivattaa. 1800-luvulla Sätösjärven nimi muuttui Sätöslammeksi, ja nykyään lammesta on muistona enää kevättulvien aikaan veden peittämä metsittynyt painanne peltoaukean keskellä.
Sanaa sätös käytetään edelleen paikoin Itä-Suomessa vanhassa merkityksessä. Internetin keskustelupalstalla eräs kirjoittaja kuvailee henkilöautoaan, jossa on ilmennyt jos jonkinlaista vikaa. Kirjoittaja luonnehtii autoaan ”ihme sätökseksi”. Toinen esimerkki on tee se itse -mieheltä, joka remontoi puutarhakalustonsa mutta totesi epäonnistuneensa: ”Sätös mi sätös.” Poiminnat osoittavat, että vanha, ennen teollistumista syntynyt sana soveltuu hyvin kuvaamaan myös nykyajan tekeleitä.
Lähteet
Suomen etymologinen sanakirja(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Suomen murteiden sanakirjan arkiston kokoelmat. Kotimaisten kielten keskus.
Nimiarkiston kokoelmat. Kotimaisten kielten keskus.
Tuomi, Maija-Liisa 1984: Suur-Liperin historia. Liperin kunta.