Siirry sisältöön

paikannimet

”Pitää pirteenä kun tekee”
Saulo Kepsu jatkaa nimistöntutkimusta 90-vuotiaana

Sami Suviranta

Eläkkeellä oleva espoolainen ruotsin kielen opettaja Saulo Kepsu on arvostettu nimistöntutkija. Laajan asiantuntemuksensa avulla hän pystyy selittämään sekä yksittäisen nimen synnyn että koko tutkimusalueensa asutushistorian.

Kieli ja työelämä

Hymyilevä Saulo Kepsu metsikössä koripallo käsissään.

Kaakonkulma

Kirsti Aapala, Petra Saarnisto

Kysymys Säätiedotuksissa meteorologit puhuvat usein kaakonkulmasta. Onko muita vastaavanlaisia kulmia? Entä onko kaakonkulma erisnimi, eli …

Paikannimet

Maorinkieliset nimet

Elina Wihuri

Kysymys Miten maorinkieliset nimet kirjoitetaan suomessa? Voiko pituusmerkin jättää pois esimerkiksi nimestä Whangārei? Vastaus Uuden-Seelannin …

Vieraskieliset nimet

Purjevene vesillä, taustalla vuori.

Kukkivat paikannimet

Tiina Manni-Lindqvist

Kanervakylät sijaitsevat kangasmailla ja Kulleripellon kosteassa maassa kasvaa kulleroita. Millaisia ovat kasvin nimen sisältävät paikannimet ja mitä nimet kertovat kohteistaan? Nimen tausta ei aina ole se, miltä se pinnalta katsoen näyttää.

Paikannimet

Jokelankylästä Itikkaperälle
paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissä

Elina Wihuri

Paikannimet taipuvat yleensä joko ulko- tai sisäpaikallissijassa: ollaan Apilistossa, tavataan Nihtiöllä. Nimen taivutustavasta saadaan parhaiten tietoa kysymällä paikkakunnan asukkailta. Vuosien mittaan taivutuksessa voi tapahtua myös muutoksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimien paikallissijataivutuksessa tapahtunutta kehitystä.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Vanhassakylässä vai Vanhakylässä
adjektiivialun taivutuksen muutoksia asutusnimissä

Tiina Manni-Lindqvist

Vuonna 2015 Kotimaisten kielten keskuksesta lähetettiin kuntiin kysely, jolla haluttiin saada ajantasaista tietoa Suomen asutusnimistä ja niiden taivutuksesta. Kesällä 2020 saatiin viimeiset muutokset ja lisäykset vietyä Asutusnimihakemisto-verkkojulkaisuun. Artikkelissa tarkastellaan, onko asutusnimien adjektiivialun taipumisessa havaittavissa muutoksia.

Paikannimet

Rantatie, Ahvenpisto ja Kissankäpälä
Mistä aineksista suomenkielinen tiennimistö koostuu?

Elina Wihuri

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 139 400 erilaista suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielistä tiennimeä. Millaisia suomenkielisiä nimiä kunnissa on käytössä ja millaisia nimeämisperiaatteita niissä on noudatettu? Tien- ja kadunnimiä on hyvä tarkastella myös oikeinkirjoituksen ja toimivuuden näkökulmasta.

Paikannimet

Al-Holin leirin pakolaiset

Ulla Onkamo

Kysymys Kirjoitetaanko paikannimi Al-Hol vai al-Hol? Jos nimestä muodostetaan asukkaannimitys, onko se al-holilainen vai alholilainen? …

Paikannimet

Korinttilaiskirje vai Korinttolaiskirje?

Hanna Virtakangas

Kysymys Raamatun Uusi testamentti sisältää kaksi Paavalin kirjoittamaa kirjettä korinttilaisille – vai ovatko ne sittenkin …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Monikielinen Inari

Taarna Valtonen

Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.

Monikielisyys