Siirry sisältöön

paikannimet

Kaavanimien oikeinkirjoituksesta

Aino Sinisalo

Kaavanimet ovat asemakaavoitetun alueen nimiä. Ne kirjoitetaan samojen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan kuin muut paikannimet. Kaavanimistön kirjoitusasuissa vallitsee valitettavan suuri kirjavuus, jopa yhden kaupungin nimistössä, saati sitten eri kaupunkien nimien kesken. Syynä lienee osaksi se, että ensimmäisiä nimiä annettaessa eivät oikeinkirjoitusperiaatteet ole olleet vielä täysin vakiintuneet eivätkä näin ollen nimenantajien tiedossa. Kun kaupunki on kasvanut ja uusille asuma-alueille on ollut luotava uutta nimistöä, näitä annettuja nimiä on kirjoitettu vallitsevien sääntöjen mukaan, mutta vanhojen nimien kirjoitusasuja ei ole voitu samalla korjata, koska nimet ovat kaavan osa ja nimien korjaukset merkitsisivät kaavan muutosta. Vasta kun asemakaavaa on muusta syystä muutettu, on vanhoja nimistön oikeinkirjoitusvirheitä pyritty samalla korjaamaan.

Artikkeli

Genevenjärvi vai Genevejärvi

Eeva Maria Närhi

Paikannimen määriteosa on yleensä nominatiivissa tai genetiivissä, mutta kummassa, ei ole itsestään selvää. Kun pitää kirjoittaa sen Lapissa lainehtivan järven nimi, joka laulun mukaan ”niin syvä on kuin pitkäkin”, tai Kiimingin läpi juoksevan joen nimi, niin moni tarttuu lähdeteokseen varmistuakseen, että järvennimi on Inarijärvi tai pelkkä Inari ja joennimi taas Kiiminginjoki, Aurajoki, Simojoki, Iijoki, Kemijoki, Virojoki ja toisaalta Tornionjoki, Muonionjoki, Lapuanjoki, Kokemäenjoki, Mäntsälänjoki tuskin arveluttavat, kuten eivät Vanajavesi ja Leivonvesikään. Käytäntö on vakiinnuttanut vuosisatojen kuluessa valtaosan omista nimistämme epäloogisiin uomiinsa. Joissakin tapauksissa yleiskielinen vakiintuminen käy vitkaan, kuten esimerkiksi Kiiminginjoen nimessä; siitä paikallinen väestö on käyttänyt ja käyttänee yhä myös Kiiminkijoki-asua. Omia nimiä ei opita systeemeinä vaan erikseen mikä nominatiivi-, mikä genetiivialkuisena.

Artikkeli

Kaavanimien suunnittelu

Eeva Maria Närhi

Kaksikielisten alueiden suomalaista kaavanimistöä suunniteltaessa suositetaan suomen kielen lautakunnan päätöksen mukaan vastedeskin käytettäväksi seuraavia pääperiaatteita: …

Suomen kielen lautakunta

Ulkomaiset saarennimet

Eeva Maria Närhi

Suomen kielen lautakunta käsitteli paikallissijan valintaa ulkomaisia saarennimiä taivutettaessa silmällä pitäen erityisesti matkailun tutuksi tekemiä …

Suomen kielen lautakunta

Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet

Aino Sinisalo

YK:n aloitteesta 1967 Genevessä järjestetty kansainvälinen paikannimien normaalistamista koskeva konferenssi vahvisti yleisperiaatteen, jonka mukaan paikannimiä …

Artikkeli

Kaksikielistyvän alueen nimistön kielellinen huolto

Raija Bjarland, Terho Itkonen

Niissä maissa, joissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä, tulisi Geneven konferenssin (1967) päätöslauselman mukaan ”kansallisen …

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Ongelmallisia paikannimiä

Saara Welin

Hakuteokset esittävät paikannimistä joskus keskenään ristiriitaisia nimiasuja. Saattaapa yhden ainoankin lähteen käyttäjä toisinaan joutua heittämään …

Artikkeli

Maamme julkinen nimistönhuoltotyö

Tämä Kielikellon numero on pääosin tehty Suomen nimiarkistossa. Nimiarkisto on alansa valtakunnallinen keskusarkisto ja tutkimuslaitos, …

Artikkeli

Vierasperäisten sanojen asu

Matti Sadeniemi

Vierasperäisiä sanoja erotetaan kolme ryhmää, joiden rajat tosin ovat hyvin epämääräiset: ensiksi yleislainat, kieleen täysin …

Artikkeli