paikannimet
Vieraiden nimien taivuttaminen
Raija Miikkulainen
Vieraat nimet ovat suomen kielessä yleensä sitaattilainoja. Ne kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Jos lainanantajakielen kirjoitusjärjestelmä on muu kuin meillä käytössä oleva latinainen, nimet muutetaan latinaiseen kirjoitusasuun, mutta ääntöasu säilyy alkukielen mukaisena. Vieraita kirjoitusjärjestelmiä on latinaistettu eri kielissä eri tavoin, mikä on hankaloittanut vieraiden nimien käyttöä. Nykyisin pyritään noudattamaan YK:n suositusta, jonka mukaan kutakin kieltä latinaistetaan kaikissa kielissä samalla tavoin, esimerkiksi kiinan kieltä pinyin-järjestelmän mukaan.
Taivutus ja johtaminen
Genevenjärvi vai Genevejärvi
Eeva Maria Närhi
Paikannimen määriteosa on yleensä nominatiivissa tai genetiivissä, mutta kummassa, ei ole itsestään selvää. Kun pitää kirjoittaa sen Lapissa lainehtivan järven nimi, joka laulun mukaan ”niin syvä on kuin pitkäkin”, tai Kiimingin läpi juoksevan joen nimi, niin moni tarttuu lähdeteokseen varmistuakseen, että järvennimi on Inarijärvi tai pelkkä Inari ja joennimi taas Kiiminginjoki, Aurajoki, Simojoki, Iijoki, Kemijoki, Virojoki ja toisaalta Tornionjoki, Muonionjoki, Lapuanjoki, Kokemäenjoki, Mäntsälänjoki tuskin arveluttavat, kuten eivät Vanajavesi ja Leivonvesikään. Käytäntö on vakiinnuttanut vuosisatojen kuluessa valtaosan omista nimistämme epäloogisiin uomiinsa. Joissakin tapauksissa yleiskielinen vakiintuminen käy vitkaan, kuten esimerkiksi Kiiminginjoen nimessä; siitä paikallinen väestö on käyttänyt ja käyttänee yhä myös Kiiminkijoki-asua. Omia nimiä ei opita systeemeinä vaan erikseen mikä nominatiivi-, mikä genetiivialkuisena.
Artikkeli
Ulkomaiset saarennimet
Eeva Maria Närhi
Suomen kielen lautakunta käsitteli paikallissijan valintaa ulkomaisia saarennimiä taivutettaessa silmällä pitäen erityisesti matkailun tutuksi tekemiä …
Suomen kielen lautakunta
Kaavanimien suunnittelu
Eeva Maria Närhi
Kaksikielisten alueiden suomalaista kaavanimistöä suunniteltaessa suositetaan suomen kielen lautakunnan päätöksen mukaan vastedeskin käytettäväksi seuraavia pääperiaatteita: …
Suomen kielen lautakunta
Maamme julkinen nimistönhuoltotyö
Tämä Kielikellon numero on pääosin tehty Suomen nimiarkistossa. Nimiarkisto on alansa valtakunnallinen keskusarkisto ja tutkimuslaitos, …
Artikkeli
Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet
Aino Sinisalo
YK:n aloitteesta 1967 Genevessä järjestetty kansainvälinen paikannimien normaalistamista koskeva konferenssi vahvisti yleisperiaatteen, jonka mukaan paikannimiä …
Artikkeli
Kaksikielistyvän alueen nimistön kielellinen huolto
Raija Bjarland, Terho Itkonen
Niissä maissa, joissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä, tulisi Geneven konferenssin (1967) päätöslauselman mukaan ”kansallisen …
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Ongelmallisia paikannimiä
Saara Welin
Hakuteokset esittävät paikannimistä joskus keskenään ristiriitaisia nimiasuja. Saattaapa yhden ainoankin lähteen käyttäjä toisinaan joutua heittämään …
Artikkeli
Vierasperäisten sanojen asu
Matti Sadeniemi
Vierasperäisiä sanoja erotetaan kolme ryhmää, joiden rajat tosin ovat hyvin epämääräiset: ensiksi yleislainat, kieleen täysin …
Artikkeli