paikannimet
Albertvillen kisat
Saara Welin
Talviolympialaisten paikan nimi Albertville ääntyy ranskalaisittain [albervil], paino on viimeisellä tavulla. Tämä, niin kuin muutkin …
Artikkeli
Ruotsin paikannimien ääntämis- ja oikeinkirjoitusopas
Eeva-Liisa Stenhammar
Ruotsin Lantmäteriverket ja Svenska språknämnden ovat yhteistyönä laatineet uuden paikannimioppaan, jonka tarkoituksena on antaa ääntämis- …
Artikkeli
Asutusnimien taivutusohjeet
Ritva Liisa Pitkänen
Suomessa jotkut paikannimet taipuvat sisä- ja jotkut taas ulkopaikallissijoissa. Sanotaan Alastarolla mutta Ylistarossa, Laviassa mutta …
Artikkeli
Rodos vai Rhodos?
Uusi raamatunsuomennos on tuonut taas ajankohtaiseksi kysymyksen, olisiko suomessa syytä käyttää kirjoitusasua Rodos vai Rhodos. …
Suomen kielen lautakunta
Viron paikannimet suomen kielessä
Eeva Maria Närhi
Viimeaikaiset Baltian tapahtumat ovat tuoneet naapuriemme nimistön entistä useammin suomalaistenkin käyttöön. Mitä muotoja virolaisista paikannimistä tulisi käyttää? Tätä kysymystä pohtii nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.
Artikkeli
Läntiset Pohjoismaat
Eeva Maria Närhi
Edellisessä Kielikellossa kirjoitin Pohjoismaat-nimen suhteellisen vakiintuneesta selkeydestä verrattuna Pohjolan moniselitteiseen käyttöön. Samalla mainitsin pari markkinoille …
Paikannimet
Soulista ja Dukakisista kirjoittaville ja puhuville
Eeva Maria Närhi
Olympialaisten lähestyessä on aika palauttaa mieleen kielilautakunnan päätös (17.3.86), jonka mukaan Korean tasavallan pääkaupungin nimi …
Vieraskieliset nimet
Mikä Pohjola, mikä Skandinavia?
Eeva Maria Närhi
Euroopan pohjoisosasta käytetään varsinaisten maannimien lisäksi monia nimiä: Pohjoismaat, Pohjola, Skandinavia. Eri kielissä näiden nimien vastineilla ei tarkoiteta selvästi samaa aluetta, ja samassakin kielessä jollakin nimellä, niin kuin Pohjolalla, voi olla monta eri tarkoitetta. Tästä kielenkäytön epäyhtenäisyydestä ja selkeyttämistarpeesta kirjoittaa toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.
Paikannimet
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Taivutus ja johtaminen
Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa
Ritva Korhonen
Useimmat paikannimet sisältävät määritteen ja paikan lajia ilmaisevan perusosan, ja ne kirjoitetaan yhtäjaksoisiksi yhdysnimiksi (Haukijärvi, Haukijärvenoja). Paikannimen jälkiosa voi kuitenkin olla myös erisnimi, ja se on tarpeen ilmaista nimen kirjoitusasussa. Usein määrite voidaan liittää erisnimeen yhdysmerkkiä käyttäen ja säilyttää siten nimikokonaisuus hajottamattomana (Keski-Haukijärvi), mutta genetiivimääritteisiin nimiin yhdysmerkki ei käy (Haukisen Haukijärvi). Tämäntyyppisiä nimiä käsittelee kirjoituksessaan nimitoimiston tutkija Ritva Korhonen.
Artikkeli