Siirry sisältöön

etymologia

Kielentutkimusta musiikin keinoin

Bianca Ortiz Holmberg

A cappella -yhtye Kärhämä kansantajuistaa etymologisen tutkimuksen tuloksia poikkeuksellisella tavalla: tekemällä lauluja sanojen alkuperästä.

Sanojen taustaa

Kuvassa edessä Ilona Kivinen ja Lotta Jalava, taka-alalla vasemmalta Mari Elomäki, Anni Jerrman ja Saarni Laitinen. Kuva: Ilona Oranen.

Pardon my French
valloittava englanti onkin ranskaa

Tuija Vertainen

Englannin kieli tuntuu valloittaneen suomalaiset työpaikat, kahvilat ja katukuvan. Yritysmaailmasta yleiskieleen levinnyt finglish ärsyttää monia. Kaikki suomen anglismit eivät kuitenkaan ole englantilaislähtöisiä, vaan niistä monen tarina alkaa keskiajan Ranskasta.

Sanojen taustaa

Liikenneympyrä, jonka keskellä on taistelevia sotilaita. Taustalla englantilaisia taloja.

Asetutaan pöytään

Tuija Vertainen

Suomalaisessa ruokapöydässä käytetään ranskalaisia lainasanoja jo lautasia laitettaessa. Tässä kattauksessa avataan muutaman etenkin ruokailuun liittyvän sanan taustaa.

Sanojen taustaa

Ruokailuhuone, jossa kattokruunu ja pöytä katettuna.

”Kaikenlaisia sätöksiä”
Sätös-nimen taustaa

Marjatta Palander

Sätös-paikannimiä on vain kahden kunnan alueella, mutta sana on tunnettu laajemminkin Itä-Suomessa.

Paikannimet

Outokummun Sätöskosken putouksen alapuolella oleva kivikasauma, josta on syntynyt pieni saari.

Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä – eikä näitä sanoja

Oskari Niskanen

Huhtikuun 9. päivänä vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Merkkipäivän tienoilla mediassa näkee Agricolasta kertovia ajankohtaisjuttuja, joissa visaillaan tämän kehittämillä sanoilla. Kestosuosikkeja ovat esimerkiksi jalopeura, kamelikurki ja luutarha. Mutta mitä sanoja Agricola oikeasti keksi ja ei keksinyt?

Vanha kirjakieli

Agricola työpöytänsä ääressä, kirjojen ympäröimänä, sulkakynä kädessään.

Vesien ja nimien äärellä

Sami Suviranta

Nimet, historia ja maantiede kietoutuvat yhteen vuoden 2024 kotiseutukirjaksi valitussa Kiuruveden järvikirjassa.

Julkaisuja

Kiuruvesi ilmasta kuvattuna. Etualalla asutusta, taustalla järvi.

Kiharat peruukissa ja lautasella
frisyyri ja peruukki

Tuija Vertainen

1700-luvulla muodissa olleiden peruukkien huoltaminen oli säntillistä työtä, jota saivat tehdä vain ammattifrisöörit. Peruukit eivät näy nykyarjessa samalla tavalla, mutta miten on friseeraamisen laita?

Sanojen taustaa

Ruotsin kuningas Kustaa III ja hänen veljensä kartan ääressä. Alexander Roslinin maalaus vuodelta 1771.

Kaasuvalotusta vai sumutusta?

Ilona Paajanen

Kysymys Netissä on kirjoiteltu viime aikoina paljon gaslighting-ilmiöstä. Onko sanalle olemassa hyvää suomennosta? Vastaus Englannin …

Uudissanat

Vanhanaikaiset, lyhdynmalliset katuvalot pimeässä. Taustalla rakennus, jonka ikkunoista kajastaa vähän valoa.

Korreet jorriinit

Riikka Tervonen

Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.

Murteet ja slangi

Etualalla viininpunainen daalia, taustalla keltaisia.

Maineen maininkeja

Kirsti Aapala

Sanojen kehityskulut ja lainautumisreitit kielestä toiseen voivat olla polveilevia. Esimerkiksi sanoista mainos, maine ja maininki ei päältä päin katsoen tulisi mieleen, että niillä on yhteiset juuret.

Murteet ja slangi

Tyyni meri ja puolipilvinen taivas. Etualalla pari pitkää aaltoa ja vähän kuohua.