Hastingsin taistelussa vuonna 1066 normannit ottivat vallan Englannissa. Kuva taistelun muistomerkistä: Marathon. Wikimedia Commons. CC BY 2.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Nykyenglanti on kiistatta maailmankieli, jonka vaikutus muihin kieliin, suomeen muiden mukana, on vahva. Aikoinaan englannin kieli oli kuitenkin vastaanottajan asemassa.
Valloituksia
Vuonna 1066 normandialainen herttua etunimeltään Guillaume purjehti Ranskan Normandiasta Kanaalin yli sotajoukkoineen, joihin kuului tuhat laivaa sekä tuhansia sotilaita ja hevosia.
Hän nousi ”konkkaronkkansa” kanssa maihin Englannin Hastingsissa, voitti taistelun, valloitti saaren, sai päähänsä kruunun ja nimekseen Guillaume le Conquérant eli William the Conqueror.
Suomessa tämä ylimys tunnetaan nimellä Vilhelm Valloittaja (1028–1087). Hänen toimiensa seurauksena ranskasta tuli saarivaltakunnan hovin, hallinnon ja ylimpien luokkien kieli seuraavaksi 200 vuodeksi. Sen jälkeenkin ranskan vaikutus englannin kielen sanastoon esimerkiksi koulutuksen, kaupan ja hallinnon aloilla oli merkittävä aina 1400-luvulle asti.
Nykyisin englanti ranskalaislainoineen on puolestaan valloittanut kaikki mantereet ja sen sanoja lainataan muun muassa suomen kieleen. Sen sijaan aiemmin, 1600- ja 1700-luvuilla, ranskan lainoja tuli suomeen pääasiassa ruotsin kielen kautta. Esimerkiksi yksi conquérante-sanan merkityksistä saapui 1700-luvun lopulla Turkuun kaupungin valloittaneen hattumuodin mukana. Tuo monikerroksinen ja röyhelöinen päähine oli ruotsiksi nimeltään konkarong. Suomessa se sai asun konkkaronkka.
Riittääkö resurssi?
Nykytyöelämässä käytetään paljon resurssi-sanaa. Resursseista puhutaan varsinkin sellaisissa yhteyksissä, joiden perusteella sen voisi kuvitella syntyneen englanninkielisessä yritysmaailmassa melko hiljattain. Englannin resource on kuitenkin ranskaa aikojen takaa. Sanan varhaisin ranskankielinen kirjallinen ilmentymä tavataan näet Vilhelm Valloittajan sotaretken tapahtumista kertovassa, 1170-luvulla kirjoitetussa Normandian herttuoitten kronikassa. Englantiin lainautunut sana merkitsi 1600-luvun alussa mitä tahansa keinoa tyydyttää tarve tai puute. Ruotsiin resurs lainautui ranskasta 1700-luvun alussa.
Ranskan sanalla on miltei tuhatvuotisen historiansa aikana ollut runsaasti merkityksiä, joiden suomenkielisiä vastaavuuksia ovat apu, henkilöstö, keinovalikoima, kekseliäisyys, kyky, liikkumavara, mahdollisuus, neuvo, neuvokkuus, osaaminen, rikkaus, taito, toipumiskyky, tuki, turva, varanto ja voimavara. Näissä on valinnanvaraa moneen tarpeeseen. Resurssi-sana ei nimittäin riitä kaikkeen, vaikka joka paikassa vastaan tuleekin.
Kustomointia ja muuta muodikasta
Vielä 1800-luvulla virallisia asioita ja yritystoimintaa hoidettiin Suomessa ruotsin kielellä. Ranskalaislähtöisiä lainasanoja käytettiin konttoreissa (< ruots. kontor < ransk. comptoir), joissa hoidettiin afäärejä (< ruots. affär < ransk. affaire) kostyymit (< ruots. kostyme < ransk. costume) päällä.
Nuo sanat tuntuvat nyt vanhanaikaisilta, toisin kuin tämän päivän yritysten englannista omaksumat termit. Tosin niidenkin taustalla on usein vanhaa ranskaa. Esimerkiksi tuotteen räätälöintiä asiakkaan tarpeiden mukaan tarkoittavan kustomointi-sanan (engl. customize) juuret ovat ranskan latinalaisperäisessä, 1100-luvulla englantiin lainautuneessa tapaa, tottumusta, käytäntöä sekä vaatteita ja pukeutumista tarkoittaneessa sanassa, jonka nykymuotoja ovat costume ja coutume. Siitä englantiin versoivat muiden muassa muodot costome ja coustome – nämä ovat nykyenglannin sanojen custom (’tapa’), customer (’asiakas’) ja costume (’puku’) taustalla.
Ranskan costume ja coutume kuuluvat myös suomen muodista jo pois menneissä kostyymeissä ja kutyymeissä eli puvuissa ja tavoissa. Merkitykset yhdistyivät Agathon Meurmanin toimittaman suomen ensimmäisen sivistyssanakirjan (1883–1890) hakusanassa kostymi: ”(ransk.) se mikä jkulle wissille aikakaudelle on omituista tawoissa ja oloissa semmenkin pu’ussa; puku.”
Muodin saralla ranskalaiset ovat aina olleet suunnannäyttäjiä. Latinalaistaustainen muotia tarkoittava ranskan sana mode on lainautunut suomeenkin muodoltaan hiukan muuttuneena. Agathon Meurman antoi muoti-sanalle selityksen: ”(ransk. mode) hetken waihteleva ajan maku, semmenkin pu’un suhteen.” Nykyisin kansainvälisesti tunnettu fashion taas lainautui englantiin keskiajalla ranskan sanasta façon (’tapa tehdä jotakin’, mon. ’käytöstavat’). Myös se esiintyy Meurmanin teoksessa: ”fashion (engl. feeshön, ransk. façon) hienoin muoti, hienot tawat, ylhäisten hieno elämäntapa.”
Hienouksia
Ranskalaislainojen vaiheikasta elämää suomessa voi tarkastella ranskan hienoa tarkoittavan adjektiivin fin, -e [fɛ̃, fin] avulla. Se on lainautunut kahdessa muodossa. Ne molemmat kertovat aikansa suomalaisten kiinnostuksesta vierasperäisiä sanoja kohtaan: kun 1800-luvun Suomessa hienot asiat olivat ruotsalaisittain fiinejä, ovat asiat nyt amerikkalaistyyliin ihan fine [fain].
Lähteet
Anglo-Norman Dictionary (AND2 Online Edition). 2025. Aberystwyth University. https://anglo-norman.net(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Centre National de Ressources Textuelles et Lexicales. https://www.cnrtl.fr/etymologie(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Cerquiglini, Bernard 2024: ”La langue anglaise n’existe pas”. C’est du français mal prononcé. Folio essais. Gallimard.
Hellquist, Elof 1922: Svensk etymologisk ordbok. C. W. K. Gleerups förlag. https://runeberg.org/svetym(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Meurman, Agathon 1883–1890: Sanakirja yleiseen siwistykseen kuuluwia tietoja warten. G. W. Edlund.
Online etymology dictionary. https://www.etymonline.com/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Rey, Alain 2019: Dictionnaire historique de la langue française. Le Robert.
Savolainen, Panu 2024: Matkaopas 1700-luvun Turkuun. Sammakko.
Vertainen, Tuija 2024: Sabotöörin siluetti. Ranskalaisperäisten sanojen selityksiä. SKS-kirjat.
Wiktionary: Hela konkarongen. Sivua päivitetty viimeksi 13.10.2022. https://sv.wiktionary.org/wiki/hela_konkarongen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)