Moni ruoan tarjoiluun liittyvä sana on peräisin ranskan kielestä. Kuva: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo. Henna Leskelä, Kotus.
Mitä yhteistä on pienillä pyöreillä tai nelikulmaisilla liinoilla, joita voi asettaa pöydälle ruokalautasen alle, pienillä pyöreillä ja litteillä lääkevalmisteilla, jotka otetaan veden kanssa, ja pienillä, litteillä ja nelikulmaisilla tietokoneilla, joita voi kantaa laukussaan? Vastaus kuuluu: ne kaikki ovat tabletteja. Sanan taustalla on ’levyä’, ’tasoa’ tai ’laattaa’ merkitsevä ranskan tablette [tablɛt], joka on ’pöytää’ tarkoittavan table [tabl] -sanan (< lat. tabula) deminutiivi eli niin sanottu pienennysmuoto. Ranskaksi on olemassa vielä muitakin tabletteja – työpöydän laatikosta voi löytyä esimerkiksi tablette de chocolat (’suklaalevy’).
Kaikki nuo pienet ”pöytäset” irtoavat mukaan otettaviksi. Varsinaiseen ruokapöytään asetutaan kuitenkin viettämään aikaa oman lautasen ääressä. Lautasen ranskankielinen nimitys assiette [asjɛt] juontuukin ’istumista’ ja ’jollekin paikalle asettumista’ tarkoittavasta verbistä asseoir [aswaʀ] (< lat. ad + sedere). 1300-luvun lopussa sillä tarkoitettiin kuvaannollisesti aterialle osallistuvan paikkaa pöydässä. Henkilön pöytään sijoittamista merkitsevä suomenkielinen verbi plaseerata tulee puolestaan placer-verbistä, jonka substantiivimuoto place [plas] tarkoittaa ’paikkaa’.
Ruokalautaseen ranskan assiette-sana on viitannut 1500-luvulta lähtien. Sen suomenkielinen vastine asetti mielletään ruokalautasta pienemmäksi. Sanan merkitys on siis hiukan muuttunut matkalla ranskasta suomeen, aivan kuten tassi-sanallekin on käynyt. Tasse [tas] on ranskassa ’kuppi’ ja tasse à café ’kahvikuppi’. Suomessa tassi on taas kupin aluslautanen, joka sekin tosin kävi aikoinaan juoma-astiasta. Monen mielestä kahvi maistui parhaalta tassilta hörpittynä, sokeripala huulien välissä.
Ruoan tarjoaminen kanssa-aterioijille kuuluu kohteliaisiin pöytätapoihin. Suomessa toisille tarjoilemista tai muuta palvelemista sanottiin ennen serveeraamiseksi. Ruotsin kielen kautta suomeen tullut, nykyisin arkikielinen ilmaus on lähtöisin ranskan verbistä servir [sɛʀviʀ] (< lat. servire), jonka merkityksiä ovat ’palvella’, ’tarjoilla’ ja ’käsitellä, käyttää konetta’.
Ruoan tarjoilemiseen ja sen nauttimiseen voidaan käyttää saman yhteensopivan sarjan eli serviisin (< ruots. servis) astioita. Kaunis serviisi täydentyy jokaiselle katetulla lautasliinalla, joka tunnetaan Suomessa miltei paremmin nimellä servietti tai servetti (< ransk. serviette). Serviisin taustalla on ranskan servire-verbistä johdettu service [sɛʀvis], jolla on ranskassa sellaisia merkityksiä kuin ’kattaus’, ’ruokalaji’ ja ’palvelus’.
Samaa alkuperää on myös muille työkseen tarjoilevan henkilön nimike un serveur [sɛʀvœʀ] tai une serveuse [sɛʀvœz], ’tarjoilija’. Toisenlaisia palveluita kattaa serveri (< eng. server). Ranskan serveur-sanasta pitkän matkan englannin kautta nykyajan tietokonekieleen kulkeneen termin suomenkielinen vastine on palvelin.
Lähde
Alain Rey et al. 2019: Dictionnaire historique de la langue française. Le Robert.