Vuosi: 2025
Lounais-Lapin monet nimet
Peräpohjola, Länsipohja, Kemin–Tornion alue ja Meri-Lappi
Ulla Onkamo
Lounais-Lapissa toimivien seurojen, yritysten ja viranomaisten nimissä käytetään kirjavasti eri paikannimiä. Esimerkiksi Kemissä sijaitsevat Länsipohjan sairaala, Meri-Lapin kehittämiskeskus, Kemin–Tornion lentoasema ja keskustapuolueen Peräpohjolan piiritoimisto. Mitä on paikannimien käyttöön liittyvän variaation taustalla, ja mihin nimet tarkkaan ottaen viittaavat?
Paikannimet

Oikeen tuhti pappi ja häjyn näkööne
Minna Salonen
Entisajan kyläyhteisöissä pappi on ollut huomattava hahmo. Suomen murteiden sana-arkiston tiedot pappi-sanasta ja papin-alkuisista yhdyssanoista kertovat omaa tarinaansa siitä, millaista seurakuntalaisten ja papin yhteiselo on ollut ja millaisia mielikuvia pappiin on liitetty.
Murteet ja slangi

Karjalan kieli ja karjalankieliset Suomessa 2020-luvun puolivälissä
Lotta Jalava, Outi Tánczos
Karjalan kieli on yksi Suomen kotoperäisistä kielistä. Keitä karjalankieliset ovat, ja missä tilanteissa kieltä nykyisin käytetään Suomessa? Tätä on selvitetty kyselytutkimuksella vuonna 2010 ja uudelleen vuonna 2024. Tulosten vertailu osoittaa, että karjalankielisten motivaatio kielen käyttämiseen on vahvistunut ja asenneilmapiiri on myönteinen. Tästä tilanteesta on hyvä lähteä toteuttamaan uutta karjalan kielen elvytysohjelmaa.
Vähemmistökielet

Tekoäly ja keinoäly
Ilona Paajanen
Kysymys Miksi suomeen näyttää vakiintuneen tekoäly-sana keinoälyn sijaan? Puhutaanhan esimerkiksi keinosiemennyksestä eikä tekosiemennyksestä, keinomunuaisesta eikä …
Sananvalinta

Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa
Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola
Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.
Vähemmistökielet

Kai vielä kohdataan?
Erkki Lyytikäinen
Substantiivi kohtaanto on periaatteessa oikein muodostettu johdos. Miksi se kuitenkin tuntuu oudolta? Tämän selvittämiseksi on tarpeen kohdistaa katse johdoksen muodostustapaan ja sen taustalla olevan kohdata-verbin rakenteeseen.
Taivutus ja johtaminen

Navetan parsia ja puheenparsia
Silja Pirkola
Parsi-sanan merkitykset yleiskielessä liittyvät riiheen ja toisaalta navettaan. Lisäksi parsi tunnetaan joidenkin yhdyssanojen jälkiosana. Suomen murteissa sanalla on myös sellaisia merkityksiä, joita ei esiinny yleiskielessä.
Murteet ja slangi

Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä – eikä näitä sanoja
Oskari Niskanen
Huhtikuun 9. päivänä vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Merkkipäivän tienoilla mediassa näkee Agricolasta kertovia ajankohtaisjuttuja, joissa visaillaan tämän kehittämillä sanoilla. Kestosuosikkeja ovat esimerkiksi jalopeura, kamelikurki ja luutarha. Mutta mitä sanoja Agricola oikeasti keksi ja ei keksinyt?
Vanha kirjakieli

Vesien ja nimien äärellä
Sami Suviranta
Nimet, historia ja maantiede kietoutuvat yhteen vuoden 2024 kotiseutukirjaksi valitussa Kiuruveden järvikirjassa.
Julkaisuja

Harkitsetko sukunimen muuttamista?
Ohjeita uuden nimen valintaan
Sirkka Paikkala
Sukunimen vaihtamiseen voi olla monia syitä. Sukunimen muuttaminen onnistuu yksinkertaisimmillaan yhdellä hakemuksella, mutta joissain tapauksissa viranomaiset tutkivat, onko hakijan toivoma uusi nimi etu- ja sukunimilain mukainen. Nimenmuutosta harkitsevan on myös hyvä pohtia omaa motiiviaan sekä tutustua lain suomiin mahdollisuuksiin ja sen asettamiin rajoituksiin.
Henkilönnimet
