Siirry sisältöön

Vuosi: 2025

Lounais-Lapin monet nimet
Peräpohjola, Länsipohja, Kemin–Tornion alue ja Meri-Lappi

Ulla Onkamo

Lounais-Lapissa toimivien seurojen, yritysten ja viranomaisten nimissä käytetään kirjavasti eri paikannimiä. Esimerkiksi Kemissä sijaitsevat Länsipohjan sairaala, Meri-Lapin kehittämiskeskus, Kemin–Tornion lentoasema ja keskustapuolueen Peräpohjolan piiritoimisto. Mitä on paikannimien käyttöön liittyvän variaation taustalla, ja mihin nimet tarkkaan ottaen viittaavat?

Paikannimet

Tornionjoen suistoa.

Oikeen tuhti pappi ja häjyn näkööne

Minna Salonen

Entisajan kyläyhteisöissä pappi on ollut huomattava hahmo. Suomen murteiden sana-arkiston tiedot pappi-sanasta ja papin-alkuisista yhdyssanoista kertovat omaa tarinaansa siitä, millaista seurakuntalaisten ja papin yhteiselo on ollut ja millaisia mielikuvia pappiin on liitetty.

Murteet ja slangi

Suomen historiallinen kuvasto -sarjan opetustaulu "Piispa Gezeliuksen kinkerit". Iso tupa, jossa pappi pitää kinkereitä. Piispa istuu kunniapaikalla taaempana.

Karjalan kieli ja karjalankieliset Suomessa 2020-luvun puolivälissä

Lotta Jalava, Outi Tánczos

Karjalan kieli on yksi Suomen kotoperäisistä kielistä. Keitä karjalankieliset ovat, ja missä tilanteissa kieltä nykyisin käytetään Suomessa? Tätä on selvitetty kyselytutkimuksella vuonna 2010 ja uudelleen vuonna 2024. Tulosten vertailu osoittaa, että karjalankielisten motivaatio kielen käyttämiseen on vahvistunut ja asenneilmapiiri on myönteinen. Tästä tilanteesta on hyvä lähteä toteuttamaan uutta karjalan kielen elvytysohjelmaa.

Vähemmistökielet

Itä-Suomen yliopiston kahvila, jossa on kyltti "Agoran koufeičuppuine".

Tekoäly ja keinoäly

Ilona Paajanen

Kysymys Miksi suomeen näyttää vakiintuneen tekoäly-sana keinoälyn sijaan? Puhutaanhan esimerkiksi keinosiemennyksestä eikä tekosiemennyksestä, keinomunuaisesta eikä …

Sananvalinta

Mustalle paperille piirretty pään siluetti, jonka sisällä on punaista johtoa kerällä.

Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa

Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola

Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.

Vähemmistökielet

Tiekyltti, jossa lukee norjaksi Brenna, pohjoissaameksi Breannjá ja kveeniksi Prännä. Taustalla pohjoisnorjalaista maisemaa.

Kai vielä kohdataan?

Erkki Lyytikäinen

Substantiivi kohtaanto on periaatteessa oikein muodostettu johdos. Miksi se kuitenkin tuntuu oudolta? Tämän selvittämiseksi on tarpeen kohdistaa katse johdoksen muodostustapaan ja sen taustalla olevan kohdata-verbin rakenteeseen.

Taivutus ja johtaminen

Risteäviä raiteita Pasilan ratapihalla.

Navetan parsia ja puheenparsia

Silja Pirkola

Parsi-sanan merkitykset yleiskielessä liittyvät riiheen ja toisaalta navettaan. Lisäksi parsi tunnetaan joidenkin yhdyssanojen jälkiosana. Suomen murteissa sanalla on myös sellaisia merkityksiä, joita ei esiinny yleiskielessä.

Murteet ja slangi

Piirros, jossa on kaksi naishahmoa, toinen kuvattuna edestä, toinen sivulta. Taustalla puita, pensaita, kivikkoa ja vesistö. Kuvan alareunassa on teksti "Naisten vaatteen parsi Jääskessä".

Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä – eikä näitä sanoja

Oskari Niskanen

Huhtikuun 9. päivänä vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Merkkipäivän tienoilla mediassa näkee Agricolasta kertovia ajankohtaisjuttuja, joissa visaillaan tämän kehittämillä sanoilla. Kestosuosikkeja ovat esimerkiksi jalopeura, kamelikurki ja luutarha. Mutta mitä sanoja Agricola oikeasti keksi ja ei keksinyt?

Vanha kirjakieli

Agricola työpöytänsä ääressä, kirjojen ympäröimänä, sulkakynä kädessään.

Vesien ja nimien äärellä

Sami Suviranta

Nimet, historia ja maantiede kietoutuvat yhteen vuoden 2024 kotiseutukirjaksi valitussa Kiuruveden järvikirjassa.

Julkaisuja

Kiuruvesi ilmasta kuvattuna. Etualalla asutusta, taustalla järvi.

Harkitsetko sukunimen muuttamista?
Ohjeita uuden nimen valintaan

Sirkka Paikkala

Sukunimen vaihtamiseen voi olla monia syitä. Sukunimen muuttaminen onnistuu yksinkertaisimmillaan yhdellä hakemuksella, mutta joissain tapauksissa viranomaiset tutkivat, onko hakijan toivoma uusi nimi etu- ja sukunimilain mukainen. Nimenmuutosta harkitsevan on myös hyvä pohtia omaa motiiviaan sekä tutustua lain suomiin mahdollisuuksiin ja sen asettamiin rajoituksiin.

Henkilönnimet

Kuvitteellinen kerrostalon nimitaulu, jossa ylhäällä "Rappu A" ja alla nimet Aurtola, Hembacka, Juurto & Rompio, Korkeinen, Ösund-Kairila, Haapokangas, Muurimo, Telkko & Idskär. Nimet on poimittu Ehdotuksia uusiksi sukunimiksi -julkaisusta 26.3.2025.