etymologia
Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä?
Maija Länsimäki
Helsingin Sanomien ruokatorstai-osastossa (14.10.93) kysyttiin, miksi suomalainen kala ei nappaa Euroopassa. Artikkelissa on pikku jakso …
Sanojen taustaa
Konseptit sekaisin
Aino Piehl
Konsepti on tuttu vierassana, jokapäiväistä käyttökieltämme. Se on niin tuttu, että se esiintyy yleisissä kuvailmauksissakin: …
Sananvalinta
Täpötäysi ja patajuoppo
Tuomo Tuomi
Sanat kiinnostavat ihmisiä. Erityisesti niiden alkuperä tai perimmäinen mieli ovat usein kyselyjen kohteena. Tuttavani ahdisti …
Artikkeli
Kiva on kiva sana
Alpo Räisänen
Adjektiivi kiva on varsinkin nuorison kielenkäytössä hyvin suosittu sana, ja yleensä se tajutaan melko uudeksi …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi
Klaus Laalo
Suomen yleiskielessä on teonsanojen menneen ajan muodoissa toisaalta valittavissa ti- ja si-loppuisia rinnakkaismuotoja, esimerkiksi siinti ja siinsi, ylti ja ylsi, mutta toisaalta esiintyy vaihtelemattomasti jompikumpi imperfekti, esimerkiksi kynti, sieti, tiesi ja tunsi. Tämän vaihtelun taustasta ja yleiskielessä käytettävistä muodoista kirjoittaa filosofian tohtori Klaus Laalo, jonka väitöskirja käsittelee tätä imperfektimuotojen vaihtelua.
Taivutus ja johtaminen
Sällistä salonkiin, peijoonista pehtoriin
Lauri Hakulinen
Eivät vain omaperäisten sanojemme vaiheet luo näkymiä etäisiin aikoihin, myös lainasanat ovat monesti mielenkiintoisia viestintuojia. …
Sanojen taustaa