etymologia
Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi
Kirsti Aapala
Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.
Artikkeli
Estonian haveri
Taru Kolehmainen
Estonia-laivan kauhunyöstä ei ollut ehtinyt kulua montakaan tuntia, ennen kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielineuvopuhelimeen soitettiin …
Artikkeli
Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä?
Maija Länsimäki
Helsingin Sanomien ruokatorstai-osastossa (14.10.93) kysyttiin, miksi suomalainen kala ei nappaa Euroopassa. Artikkelissa on pikku jakso …
Artikkeli
Saippuaoopperasta saippuaksi
Riitta Eronen
Suomalaisetkin ovat viime vuonna oppineet katsomaan televisiosta saippuaoopperoita, loputtomia viihdesarjoja, joiden henkilöistä on tullut kansan …
Artikkeli
Täpötäysi ja patajuoppo
Tuomo Tuomi
Sanat kiinnostavat ihmisiä. Erityisesti niiden alkuperä tai perimmäinen mieli ovat usein kyselyjen kohteena. Tuttavani ahdisti …
Artikkeli
Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi
Klaus Laalo
Suomen yleiskielessä on teonsanojen menneen ajan muodoissa toisaalta valittavissa ti- ja si-loppuisia rinnakkaismuotoja, esimerkiksi siinti ja siinsi, ylti ja ylsi, mutta toisaalta esiintyy vaihtelemattomasti jompikumpi imperfekti, esimerkiksi kynti, sieti, tiesi ja tunsi. Tämän vaihtelun taustasta ja yleiskielessä käytettävistä muodoista kirjoittaa filosofian tohtori Klaus Laalo, jonka väitöskirja käsittelee tätä imperfektimuotojen vaihtelua.
Taivutus ja johtaminen
Sällistä salonkiin, peijoonista pehtoriin
Lauri Hakulinen
Eivät vain omaperäisten sanojemme vaiheet luo näkymiä etäisiin aikoihin, myös lainasanat ovat monesti mielenkiintoisia viestintuojia. …
Artikkeli