etymologia
Sananjalan mahti
Kirsti Aapala
Sananjalka, kuolleenkoura – tutulla kasvilla on useita nimityksiä. Mistä ne juontuvat? Sananjalkaan liittyy myös uskomuksia, ja sitä on käytetty eri tavoin hyödyksi.
Sanojen taustaa
Käsialoja ja laskoksia
Anna Ryödi
Käsiala voi olla kaunis, epäselvä tai vaikka horjuva, mutta voiko käsialoja olla monta? Suomen murteissa sekin on mahdollista.
Murteet ja slangi
Häirikkö ja kokoustaa
Taru Kolehmainen, Hannes Mäntyranta
Taru Kolehmainen kirjoitti Kielikellossa 4/2012 mm. häirikkö-sanan taustasta. Hän mainitsee, että sanan olisi tuonut kieleen …
Keskustelua
Eläköityä ja eläköidä
Arto Moisio
Kielikellossa 4/2012 mainittiin s. 17, että ei olisi olemassa verbiä eläköidä. Jospa sellainen kuitenkin olisi. …
Keskustelua
Eläköitymisen ikä?
Heimo Tuominen
Kielikellossa 4/2012 kerrotte, että ensimmäiset tiedot eläköityä-verbistä kirjattiin Kielitoimiston sanakokoelmaan vuonna 1983, kun asiakkaat alkoivat …
Keskustelua
Hyrysysyn salaisuus
Kalevi Koukkunen
Pohdiskelin Kielikellon numerossa 2/2011 (s. 11–13) , miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä. Erheellisesti väitin, että …
Sanojen taustaa
Miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä?
Kalevi Koukkunen
Autoa merkitsevien sanojen synty- ja kehitysvaiheet ovat olleet monipolvisia. Loppujen lopuksi oli hyvä, että suomalainen kieliyhteisö ei vakiinnuttanut uuden kulkuneuvon nimeksi hyrysysyä.
Sanojen taustaa
Kuka keksi sisäolennon?
Riitta Hyvärinen, Petri Lauerma
Kysymys: Ovatko sisäolento, ulkotulento ja muut sijamuotojen suomenkieliset nimet Elias Lönnrotin keksimiä? Vastaus: Ulkotulennolla ja …
Sanojen taustaa
Gákti ja kaftaani – pohjoisen ja etelän kohtaaminen
Kirsti Aapala
Maaliskuinen marianpäivä on eloisaa aikaa Enontekiön Hetassa, kun parhaimpiinsa pukeutuneet saamelaiset kokoontuvat pitkienkin matkojen takaa …
Sanojen taustaa
Suomalainen paikannimikirja
Heikki Hurtta
Paikannimet ovat kielenkäyttäjiä suuresti kiinnostava aihe, ja niistä onkin kirjoitettu paljon vallankin nimistönhuollon näkökulmasta. Esimerkiksi …
Julkaisuja