etymologia
Käsialoja ja laskoksia
Anna Ryödi
Käsiala voi olla kaunis, epäselvä tai vaikka horjuva, mutta voiko käsialoja olla monta? Suomen murteissa sekin on mahdollista.
Murteet ja slangi
Kuka syö Manun illallisen?
Ilona Paajanen
Itsestään selvien asioiden sanotaan toisinaan putoilevan kohdalle kuin manulle illallinen. Se kuuluu kun Manulle iltanen, …
Sanonnat ja fraasit
Vielä häiriköstä ja rentun ruususta
Vesa-Matti Peltola
Kielikellossa 1/2013 eräs lukija katsoi, että Irwin Goodman oli keksinyt häirikkö-sanan ennen Matti Viherjuurta. Irwinin …
Keskustelua
Eläköitymisen ikä?
Heimo Tuominen
Kielikellossa 4/2012 kerrotte, että ensimmäiset tiedot eläköityä-verbistä kirjattiin Kielitoimiston sanakokoelmaan vuonna 1983, kun asiakkaat alkoivat …
Keskustelua
Häirikkö ja kokoustaa
Taru Kolehmainen, Hannes Mäntyranta
Taru Kolehmainen kirjoitti Kielikellossa 4/2012 mm. häirikkö-sanan taustasta. Hän mainitsee, että sanan olisi tuonut kieleen …
Keskustelua
Eläköityä ja eläköidä
Arto Moisio
Kielikellossa 4/2012 mainittiin s. 17, että ei olisi olemassa verbiä eläköidä. Jospa sellainen kuitenkin olisi. …
Keskustelua
Hyrysysyn salaisuus
Kalevi Koukkunen
Pohdiskelin Kielikellon numerossa 2/2011 (s. 11–13) , miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä. Erheellisesti väitin, että …
Sanojen taustaa
Miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä?
Kalevi Koukkunen
Autoa merkitsevien sanojen synty- ja kehitysvaiheet ovat olleet monipolvisia. Loppujen lopuksi oli hyvä, että suomalainen kieliyhteisö ei vakiinnuttanut uuden kulkuneuvon nimeksi hyrysysyä.
Sanojen taustaa
Kuka keksi sisäolennon?
Riitta Hyvärinen, Petri Lauerma
Kysymys: Ovatko sisäolento, ulkotulento ja muut sijamuotojen suomenkieliset nimet Elias Lönnrotin keksimiä? Vastaus: Ulkotulennolla ja …
Sanojen taustaa
Suomalainen paikannimikirja
Heikki Hurtta
Paikannimet ovat kielenkäyttäjiä suuresti kiinnostava aihe, ja niistä onkin kirjoitettu paljon vallankin nimistönhuollon näkökulmasta. Esimerkiksi …
Julkaisuja