etymologia
Metrolla kaupunkiin
arjen sanojen lähteillä
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Kaupunkilaisen arkiympäristöä kuvaavan sanaston juuret haarovat moneen suuntaan: murteisiin, muihin kieliin ja 1800-luvulle kiivaan kielenkehityksen aikakauteen.
Sanojen taustaa
Sputnik ja muut niekat
Susanna Tavi
Runoniekka tarkoittaa runoilijaa, mutta mitä tarkoittaa Sputnik ja mitä yhteistä sillä on runoniekan kanssa?
Sanojen taustaa
Lähtemisen historiaa
Sari Maamies
Kysymys: Miten selitetään muodot lähti ja läksi? Vastaus: Lähteä-verbin imperfektimuoto läksi on historiallisesti vanhempi kuin …
Kysyttyä
Itämaiden mausteita suomen kielessä
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Kun on puhe suomen kieleen tulleista lainasanoista, mainitaan yleensä indoeurooppalaista, germaanista, balttilaista, slaavilaista ja ruotsalaista …
Julkaisuja
Käsialoja ja laskoksia
Anna Ryödi
Käsiala voi olla kaunis, epäselvä tai vaikka horjuva, mutta voiko käsialoja olla monta? Suomen murteissa sekin on mahdollista.
Murteet ja slangi
Kuka syö Manun illallisen?
Ilona Paajanen
Itsestään selvien asioiden sanotaan toisinaan putoilevan kohdalle kuin manulle illallinen. Se kuuluu kun Manulle iltanen, …
Sanonnat ja fraasit
Sananjalan mahti
Kirsti Aapala
Sananjalka, kuolleenkoura – tutulla kasvilla on useita nimityksiä. Mistä ne juontuvat? Sananjalkaan liittyy myös uskomuksia, ja sitä on käytetty eri tavoin hyödyksi.
Sanojen taustaa
Vielä häiriköstä ja rentun ruususta
Vesa-Matti Peltola
Kielikellossa 1/2013 eräs lukija katsoi, että Irwin Goodman oli keksinyt häirikkö-sanan ennen Matti Viherjuurta. Irwinin …
Keskustelua
Eläköitymisen ikä?
Heimo Tuominen
Kielikellossa 4/2012 kerrotte, että ensimmäiset tiedot eläköityä-verbistä kirjattiin Kielitoimiston sanakokoelmaan vuonna 1983, kun asiakkaat alkoivat …
Keskustelua
Häirikkö ja kokoustaa
Taru Kolehmainen, Hannes Mäntyranta
Taru Kolehmainen kirjoitti Kielikellossa 4/2012 mm. häirikkö-sanan taustasta. Hän mainitsee, että sanan olisi tuonut kieleen …
Keskustelua