etymologia
Lentsu ja muut läänintaudit
Anna Ryödi
Vieraasta kielestä lainattua taudinnimeä ei helposti tule yhdistäneeksi sen taustalla oleviin kansanomaisiin uskomuksiin. Asiaa lähemmin tarkastellessa kuitenkin huomaa, että latinalaisperäinen influenssa ei ole taustaltaan sen tieteellisempi kuin suomalainen karannainenkaan.
Murteet ja slangi
Keuhkot kurkussa
Tarja Korhonen
Nykykielessä kurkkuun hyppää yleensä sydän, mutta kansankielessä myös keuhkot voivat vaihtaa paikkaa. Keuhkoihin liittyy paljon sanontoja, ja sanalla on myös paljon erilaisia murremuotoja. Paikoin käytössä on tyystin eri sanakin, tävyt.
Sanat
Korona on muutakin kuin virus
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Koronan juuret ovat monen muun vierassanan tapaan latinassa. Sieltä se on levinnyt lukuisiin kieliin, saanut uusia merkityksiä ja joskus muuntunut muodoltaankin.
Sanat
Mistä karanteeni-sana on tullut?
Kirsti Aapala
Kysymys Mistä ja milloin karanteeni-sana on tullut suomen kieleen? Vastaus Karanteenia eli eristämistä tarkoittava sana …
Sanojen taustaa
Usko, Toivo ja Lempi
Petra Saarnisto
Suomalaisessa nimistössä on oma vastineensa antiikin ajoilta lähtöisin olevalle nimitriolle. Lempi ja Toivo ovat ikivanhoja itämerensuomalaisia nimiä, sittemmin kolmikko on täydentynyt Uskolla.
Nimet
Juhlasta jouluun
Kirsti Aapala
Kysymys Mistä tulee sana joulu? Onko sillä jotain tekemistä ruotsin jul-sanan kanssa? Vastaus Kyllä on, …
Sanojen taustaa
Katoavatko konttorit?
Kirsti Aapala
Oltiinkohan eteläsavolaisella Hirvensalmella takavuosina tavallista vapaamielisempiä, kun emäntä lupasi janoiselle kävijälle hakea putelin konttoorista? Entä mitä oli tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla, kun kurikkalainen valitteli, kuinka tanttu eli leninki on niin pahoon menny ryppyhyn tuola kontuuris?
Murteet ja slangi
Kuhnimista ja tinnitystä
Sari Maamies
Erikoisalojen sanaston kehittämiseksi tehdään usealla taholla työtä, ja mm. Sanastokeskus TSK:n ja lääketieteen sanastolautakunnan työstä on kirjoitettu monesti Kielikellossa. Sanastoa syntyy kuitenkin myös spontaanisti niin lääketieteen kuin muidenkin erikoisalojen kieleen.
Sanat
Naruista asiaa
Minna Salonen
Yleiskielisen naru-sanan lisäksi suomen murteissa on kaksi muuta eri alkuperää olevaa narua. Mitä muodikasta onkaan ollut kengän narussa ja miksi ranteessa olevaa narua on ollut tarpeen hakata kirveellä?
Murteet ja slangi
Ruusu ei ole aina ruusu
Kirsti Aapala
Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.
Sanat
