erikoisalojen kielet
Sanastotyön juhlavuosi
Pauliina Isotalo
Vuotta 2004 voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen sanastotyön juhlavuodeksi. Tänä vuonna monille kielten parissa työskenteleville tuttu sanastotyön asiantuntija Tekniikan Sanastokeskus juhlii 30-vuotista taivaltaan.
Erikoisalojen sanat
Tea taas utala. Sanaristikkosanoja
Maija Länsimäki
Mitä ovat amia, etui, lues, sial ja tii? Entä Assen, Kisil, Luna, Seem ja Talita? Ainakaan kaikki eivät taida kuulostaa kovin tutuilta, jos ei satu olemaan jonkin erikoisalan asiantuntija – tai intohimoinen sanaristikkojen ratkoja.
Sanat
Nettipäiväkirjasta
Liisa Nuutinen
Tekniikan Sanastokeskuksen Tietotekniikan termitalkoot -projekti aloitettiin vuonna 1999. Projektissa laaditaan suosituksia ajankohtaisista ja usein ongelmallisiksi …
Erikoisalojen sanat
Oikeuselämän lyhenteitä
Sari Maamies
Mitä tarkoittaa JulkL tai YSL? Millaista lyhennettä käyttäisin kilpailunrajoituslaista: mitä eroa on lyhenteillä KilpRajL, KiRajL …
Julkaisuja
Oikeat merkinnät tietotekniikkaan
Hyvin monet merkit ja merkinnät, esimerkiksi lainausmerkit, kellonajat, päivämäärät ja mitat, ovat sidoksissa kieleen ja …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Matkustaja-rahtilaiva ja puolipasaseeri
Pentti Järvinen
Kielikellossa 1/2004 (ks. Lue myös) kysyttiin termiä sekä matkustajia että rahtia ottavalle laivalle. Vastauksessa todettiin, …
Kysyttyä
Merenkulkusanasto kummastuttaa
Riitta Eronen, Sami Takala
Kysymys: Ruotsiin menevän laivan voi ilmaista joko proprilla Ruotsin-laiva tai appellatiivilla ruotsinlaiva. Ruotsin-laiva tarkoittanee mitä …
Kysyttyä
Säännöt ohjaavat ristikon laatijaa
Riitta Hyvärinen
Voisi luulla, että ristikon laadinta on helppoa hommaa: riittää, että muistaa tea istat ja atik ismailit. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Hyvä ristikon laatija välttää fakkisanoja sekä tekaistuja sanoja ja ottaa huomioon visuaaliset asiat.
Kieli ja työelämä
Voiko lääkäriä ymmärtää?
Tero Kivelä
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä. Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä
Riitta Hyvärinen
Kasvi- ja eläinkunnan piiriin kuuluva nimistö aiheuttaa joskus ongelmia. Vaikka esimerkiksi koirarotujen nimien kirjoittaminen on melko vakiintunutta, ei ole helppoa erottaa toisistaan kasvien tieteellisiä nimiä ja lajike- ja kauppanimiä. Niinpä myös niiden oikeinkirjoitus on hankalaa.
Kirjoitusasu ja ääntäminen