erikoisalojen kielet
Ruokakello kutsuu taas
Riitta Eronen
Tämä Kielikello-lehden numero on ruoka-alan kieltä käsittelevä teemanumero. Vastaavia ”Ruokakelloja” on ilmestynyt aiemmin kahdesti: ensimmäinen …
Toimitukselta
Hedelmätiskillä
Raija Lehtinen
Hedelmä- ja vihannestiskejä nimitettiin hevitiskeiksi myymäläkielessä jo kymmenen vuotta sitten, kun Kielikellossa käsiteltiin erikoishedelmien nimiä. …
Erikoisalojen sanat
Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle
Kaisu Aapala, Kirsti Aapala
Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.
Erikoisalojen sanat
Taifuunit ja muutkin myrskyt
Jaakko Anhava
Salli Kankaanpää kirjoitti Kielikellossa 3/05 (ks. Lue myös) erilaisten pyörremyrskyjen nimityksistä: ”Sanalla hurrikaani on juurensa …
Keskustelua
Pikkuandiensirkku ja muut linnunnimet
Liisa Nuutinen
Mihin perustuvat linnunnimet? Miksi linnunimen osana oleva adjektiivi (kuten iso, pieni, uusi) käyttäytyy eri nimissä …
Kysyttyä
Korjaus kirkkoherraan
Taru Kolehmainen
Jaakko Anhava mainitsi käännösvirheitä käsittelevässä artikkelissaan Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä (Kielikello 3/06), …
Erikoisalojen sanat
Vastahuijaus
Liisa Nuutinen
Kielikellon edellisessä numerossa (3/2006) kerrottiin, että Tietotekniikan termitalkoot suosittaa atk-alan sanan phishing suomalaiseksi vastineeksi termiä …
Kysyttyä
Sosiaali- ja terveysalan hyvinvointikieltä
Pirjo Hiidenmaa, Matti Rimpelä
Stakes eli sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on monen erikoiskielen sulatusuuni. Näin toteaa keskuksen tutkija, ylilääkäri Matti Rimpelä, joka lukuisten tutkimusaiheidensa lisäksi on kiinnostunut kielestä.
Kieli ja työelämä
Buutsit ja pieksut – vaatetussanojen rinnakkaiseloa sanakirjassa
Minna Haapanen
Monet tietävät, mitä tarkoittavat muotilehtien parkat ja pillifarkut sekä laulun simmarit, sammarit, kummarit ja pipo. …
Sanakirjat ja sanastot
Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa
Jari Lyytimäki
Ympäristötieteet tuottavat muiden tieteenalojen lailla uusia termejä, joista osa liukuu yleiskielen sanastoon. Jotkin näistä sanoista rikastavat kieltä. Tätä pohtii Suomen ympäristökeskuksen tutkija.
Erikoisalojen sanat