erikoisalojen kielet
Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä
Riitta Hyvärinen
Kasvi- ja eläinkunnan piiriin kuuluva nimistö aiheuttaa joskus ongelmia. Vaikka esimerkiksi koirarotujen nimien kirjoittaminen on melko vakiintunutta, ei ole helppoa erottaa toisistaan kasvien tieteellisiä nimiä ja lajike- ja kauppanimiä. Niinpä myös niiden oikeinkirjoitus on hankalaa.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Pro shopista greenille?
Minna Haapanen, Tuula Karjalainen
Kysymys: Työni kautta olen joutunut tekemisiin golfsanaston kanssa ja menettänyt hermoni kerran jos toisenkin. Kun …
Kysyttyä
Sisilisko
Kirsti Aapala
Sisilisko-nimelle on eri kielissä monia erilaisia äänteellisiä muunnoksia. Myös suomen kielen murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa sisiliskoa tarkoittavasta sanasta on käytetty kymmeniä eri variantteja.
Sanojen taustaa
Verkkotunnuslaki ja sen seuraukset
Mari Voipio
Suomen ensimmäinen verkkotunnuslaki tuli voimaan syyskuun alusta. Uuden lain myötä tarkistusvastuu siirtyi Viestintävirastolta verkkotunnuksen hakijalle. Mitä laki käytännössä muuttaa?
Virka- ja lakikieli
Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja
Kaarina Pitkänen
Mitä yhteistä on sanoilla hede ja emi tai puikea ja suikea? Ne ovat Elias Lönnrotin kasvitieteeseen tuomia sanoja. Miten ja mistä aineksista uudissanoja muodostettiin 1800-luvulla, ja pätevätkö samat periaatteet nykyisessäkin sanastotyössä?
Sanojen taustaa
Erikoiskielistä yleiskieleen – termeistä sanoiksi
Johanna Suomalainen
Suurin osa ihmisten jokapäiväisestä viestinnästä perustuu kaikille tuttuun yleiskieleen. Erikoistiedon alueille mentäessä tarvitaan kuitenkin yleiskielen lisäksi myös erikoiskieliä. Erikoiskielet pohjautuvat rakenteellisesti kirjakielen normeihin, mutta poikkeavat yleiskielestä ennen kaikkea yleiskielestä eriytyneen erikoissanastonsa vuoksi. Erikoissanaston muodostavat termit ovat erikoisalalla tärkeitä viestinnän välineitä.
Erikoisalojen sanat
Akrobatiaa yleis- ja ammattikielen välillä
Jari Sivonen
Käytännön kielenhuoltotyössä törmää usein tapauksiin, joissa ammattikielinen tapa puhua on ristiriidassa yleiskielen suositusten kanssa. Niinpä erikoisalojen tekstiä muokatessaan kielenhuoltaja joutuu tasapainoilemaan yleiskielen suositusten ja ammattialan ilmaisutapojen välillä. Käsittelen eräitä arkkitehtikielen verbinvalintoja ja niihin liittyviä kielenhuollon suosituksia semanttisesta näkökulmasta.
Yleiskieli ja puhekieli
Uskon ”pyhän yhteisen seurakunnan”
Taru Kolehmainen
Kun uskontunnustuksessa siirrytään Pyhän Kolminaisuuden persoonista pyhään yhteiseen seurakuntaan, uskomisen kohteiden sijamuoto vaihtuu. Miksi?
Rakenteet
Jäähyväiset markalle
Taru Kolehmainen
Kansallinen rahamme, Suomen markka, sai väistyä EU-maiden yhteisen rahan euron tieltä. Taru Kolehmainen valottaa hieman …
Sanojen taustaa
Tv-uutisten kieli – kieli kansan palvelijana
Arvi Lind
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 on julkaistu tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä ja numerossa 1/2003 loput kaksi.
Kieli ja työelämä