erikoisalojen kielet
Akrobatiaa yleis- ja ammattikielen välillä
Jari Sivonen
Käytännön kielenhuoltotyössä törmää usein tapauksiin, joissa ammattikielinen tapa puhua on ristiriidassa yleiskielen suositusten kanssa. Niinpä erikoisalojen tekstiä muokatessaan kielenhuoltaja joutuu tasapainoilemaan yleiskielen suositusten ja ammattialan ilmaisutapojen välillä. Käsittelen eräitä arkkitehtikielen verbinvalintoja ja niihin liittyviä kielenhuollon suosituksia semanttisesta näkökulmasta.
Yleiskieli ja puhekieli
Set-top boxista tv-sovitin
Raija Moilanen
Kun taannoin alettiin mainostaa television uudenlaista, digitaalista tuotanto- ja jakelutapaa, ilmestyi keskuuteemme myös englanninkielinen termi …
Kysyttyä
Uusi Matkaviestinsanasto on valmistunut
Sirpa Suhonen
Erikoisalojen suomenkielisen sanaston kehittäminen on tärkeää työtä, joka vaatii onnistuakseen sekä kielen että kyseessä olevan alan asiantuntijoiden yhteistyötä. Tekniikan Sanastokeskuksella on pitkä kokemus erikoisalojen termien kehittämisestä. Sanastokeskuksen työn näkyviä tuloksia ovat mm. kirjoina julkaistavat monikieliset sanastot, joissa termit esitetään määritelmineen.
Sanakirjat ja sanastot
Hengitys, kuntoutus ja rentoutus
Taru Kolehmainen, Riitta Niskanen
Kysymys: Uusia sanoja syntyy, lyhennellään, muokataan ja keksitään vauhdilla – ettei perässä pysy. Niin myös …
Kysyttyä
Mikä kumman tietoyhteiskunta?
Anna Uusitalo
Sanaan tietoyhteiskunta ei voi olla törmäämättä lähes päivittäin, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Sana saa erilaisia merkityssisältöjä ja tulkintoja sen mukaan, miten puhuja ja kuulija tulkitsevat todellisuutta.
Merkitys
Duuri ja molli
Taru Kolehmainen
Musiikista kirjoittavan on tunnettava erikoisalansa vakiintuneet merkintätavat. Kirjoittajan harmiksi eri maiden käytännöt poikkeavat toisistaan.
Merkit, numerot ja lyhenteet
”Ilveillys kahdessa näytelmässä”: 1800-luvun teatteritermejä
Silva Kiuru
1800-luku oli kielen voimakkaan kehityksen aikaa. Suomeksi julkaistiin yhä enemmän kirjallisuutta ja aihepiirit monipuolistuivat. Jos tarvittavaa sanastoa ei ollut, se oli luotava, ja on selvää, että uuden sanaston vakiintuminen vei aikansa. Teatterikielen sanaston kehitys on esimerkki siitä, miten nykyisin jokaiselle tutut termit eivät ensimmäisille näytelmien kirjoittajille olleet lainkaan itsestään selviä.
Vanha kirjakieli
Raamatunkohtiin viittaaminen
Taru Kolehmainen
Raamatunkohtiin viitattaessa käytetään Raamatun kirjojen nimistä lyhenteitä ja niiden jälkeen merkitään numeroin luku ja jae. Merkintätavoissa on nykyään paljon kirjavuutta.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Divertikkeleitä vai pussukoita? – Lääketieteen kieli vuorovaikutuksessa
Markku Haakana, Liisa Raevaara
Keskustelunanalyysi on uudenlainen tapa tarkastella lääkärin ja potilaan kohtaamista. Kun vanhastaan on tutkittu paljolti sanastoa, on tutkimuskohteena nyt koko vuorovaikutus lainalaisuuksineen. Kun keskustelun kulkua tarkastellaan suurennuslasilla, hetki hetkeltä, päällekkäisyydet ja tauotkin huomioon ottaen, saadaan toisenlainen näkökulma siihen, miten lääkärin ja potilaan yhteisymmärrys syntyy tai jää syntymättä.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Tilastokieli ”alentaa” ilmaisukykyä
Annastiina Viertiö
Parantua, heikentyä, lisääntyä, vähetä, tihetä, harveta – muutosta ilmaisevia verbejä on paljon. Kun kirjoitetaan tilastoista ja niiden osoittamista muutoksista, käytetään kuitenkin monesti vain verbejä nousta ja laskea. Tilastojen tulkitsijalta nimittäin unohtuu helposti, että arkipäivän maailmassa asioita tarkastellaan moniulotteisemmin eri näkökulmasta.
Sananvalinta