erikoisalojen kielet
Erikoiskielistä yleiskieleen – termeistä sanoiksi
Johanna Suomalainen
Suurin osa ihmisten jokapäiväisestä viestinnästä perustuu kaikille tuttuun yleiskieleen. Erikoistiedon alueille mentäessä tarvitaan kuitenkin yleiskielen lisäksi myös erikoiskieliä. Erikoiskielet pohjautuvat rakenteellisesti kirjakielen normeihin, mutta poikkeavat yleiskielestä ennen kaikkea yleiskielestä eriytyneen erikoissanastonsa vuoksi. Erikoissanaston muodostavat termit ovat erikoisalalla tärkeitä viestinnän välineitä.
Erikoisalojen sanat
Uusi Matkaviestinsanasto on valmistunut
Sirpa Suhonen
Erikoisalojen suomenkielisen sanaston kehittäminen on tärkeää työtä, joka vaatii onnistuakseen sekä kielen että kyseessä olevan alan asiantuntijoiden yhteistyötä. Tekniikan Sanastokeskuksella on pitkä kokemus erikoisalojen termien kehittämisestä. Sanastokeskuksen työn näkyviä tuloksia ovat mm. kirjoina julkaistavat monikieliset sanastot, joissa termit esitetään määritelmineen.
Sanakirjat ja sanastot
Set-top boxista tv-sovitin
Raija Moilanen
Kun taannoin alettiin mainostaa television uudenlaista, digitaalista tuotanto- ja jakelutapaa, ilmestyi keskuuteemme myös englanninkielinen termi …
Kysyttyä
Raamatunkohtiin viittaaminen
Taru Kolehmainen
Raamatunkohtiin viitattaessa käytetään Raamatun kirjojen nimistä lyhenteitä ja niiden jälkeen merkitään numeroin luku ja jae. Merkintätavoissa on nykyään paljon kirjavuutta.
Merkit, numerot ja lyhenteet
”Ilveillys kahdessa näytelmässä”: 1800-luvun teatteritermejä
Silva Kiuru
1800-luku oli kielen voimakkaan kehityksen aikaa. Suomeksi julkaistiin yhä enemmän kirjallisuutta ja aihepiirit monipuolistuivat. Jos tarvittavaa sanastoa ei ollut, se oli luotava, ja on selvää, että uuden sanaston vakiintuminen vei aikansa. Teatterikielen sanaston kehitys on esimerkki siitä, miten nykyisin jokaiselle tutut termit eivät ensimmäisille näytelmien kirjoittajille olleet lainkaan itsestään selviä.
Vanha kirjakieli
Hengitys, kuntoutus ja rentoutus
Taru Kolehmainen, Riitta Niskanen
Kysymys: Uusia sanoja syntyy, lyhennellään, muokataan ja keksitään vauhdilla – ettei perässä pysy. Niin myös …
Kysyttyä
Mikä kumman tietoyhteiskunta?
Anna Uusitalo
Sanaan tietoyhteiskunta ei voi olla törmäämättä lähes päivittäin, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Sana saa erilaisia merkityssisältöjä ja tulkintoja sen mukaan, miten puhuja ja kuulija tulkitsevat todellisuutta.
Merkitys
Duuri ja molli
Taru Kolehmainen
Musiikista kirjoittavan on tunnettava erikoisalansa vakiintuneet merkintätavat. Kirjoittajan harmiksi eri maiden käytännöt poikkeavat toisistaan.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Divertikkeleitä vai pussukoita? – Lääketieteen kieli vuorovaikutuksessa
Markku Haakana, Liisa Raevaara
Keskustelunanalyysi on uudenlainen tapa tarkastella lääkärin ja potilaan kohtaamista. Kun vanhastaan on tutkittu paljolti sanastoa, on tutkimuskohteena nyt koko vuorovaikutus lainalaisuuksineen. Kun keskustelun kulkua tarkastellaan suurennuslasilla, hetki hetkeltä, päällekkäisyydet ja tauotkin huomioon ottaen, saadaan toisenlainen näkökulma siihen, miten lääkärin ja potilaan yhteisymmärrys syntyy tai jää syntymättä.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
”Geeniruoassa” ei ole aina vieraita geenejä: selkeintä on puhua muuntogeenisestä ruoasta
Risto Haarala, Tero Kivelä
Kysymys: Kun uutisissa kerrotaan geenitekniikan käytöstä ruoka-aineiden valmistuksessa, joutuu lukija ymmälle jo pelkästään terminologisen kirjavuuden …
Erikoisalojen sanat