Sanat
Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa
Jari Lyytimäki
Ympäristötieteet tuottavat muiden tieteenalojen lailla uusia termejä, joista osa liukuu yleiskielen sanastoon. Jotkin näistä sanoista rikastavat kieltä. Tätä pohtii Suomen ympäristökeskuksen tutkija.
Erikoisalojen sanat
Myrskyjen pyörteissä
Salli Kankaanpää
Myrskyksi kutsutaan hyvin voimakasta tuulta. Meteorologien määritelmän mukaan tavallisessa myrskyssä tuuli puhaltaa 21–32 metriä sekunnissa. …
Kysyttyä
Merenkulkusanasto kummastuttaa
Riitta Eronen, Sami Takala
Kysymys: Ruotsiin menevän laivan voi ilmaista joko proprilla Ruotsin-laiva tai appellatiivilla ruotsinlaiva. Ruotsin-laiva tarkoittanee mitä …
Kysyttyä
Nettipäiväkirjasta
Liisa Nuutinen
Tekniikan Sanastokeskuksen Tietotekniikan termitalkoot -projekti aloitettiin vuonna 1999. Projektissa laaditaan suosituksia ajankohtaisista ja usein ongelmallisiksi …
Erikoisalojen sanat
Sanastotyön juhlavuosi
Pauliina Isotalo
Vuotta 2004 voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen sanastotyön juhlavuodeksi. Tänä vuonna monille kielten parissa työskenteleville tuttu sanastotyön asiantuntija Tekniikan Sanastokeskus juhlii 30-vuotista taivaltaan.
Erikoisalojen sanat
Buuttaista ja renderöidä – atk-slangin verbejä
Henna Jumppanen
Atk-slangi on tulvillaan uusia sanoja; tämä kirjoitus keskittyy verbeihin. Ne muodostetaan usein johdinten avulla suoraan englannin kielestä, mutta käytössä on myös suomen ikiomia deskriptiivisanoja. Atk-alan kieleen tietoisesti luotuja ”virallisia” sanoja käytetään slangissakin.
Erikoisalojen sanat
Letut, blinit ja krepit – hyvällä on monta nimeä
Maija Länsimäki
Miten nimitetään löysästä taikinasta hellalla, uunissa tai avotulella kypsennettyä ohutta, pyöreätä paistosta? Niin reseptit kuin nimityksetkin vaihtelevat sekä alueittain että uusien ruokakulttuurien myötä.
Murteet ja slangi
Pyhät nimet
Taru Kolehmainen
Tämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä. Hengellisissä teksteissä raja on vielä häilyvämpi – mutta miten ja miksi?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja
Kaarina Pitkänen
Mitä yhteistä on sanoilla hede ja emi tai puikea ja suikea? Ne ovat Elias Lönnrotin kasvitieteeseen tuomia sanoja. Miten ja mistä aineksista uudissanoja muodostettiin 1800-luvulla, ja pätevätkö samat periaatteet nykyisessäkin sanastotyössä?
Sanojen taustaa
Sisilisko
Kirsti Aapala
Sisilisko-nimelle on eri kielissä monia erilaisia äänteellisiä muunnoksia. Myös suomen kielen murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa sisiliskoa tarkoittavasta sanasta on käytetty kymmeniä eri variantteja.
Sanojen taustaa