Siirry sisältöön

Sanat

Tietotekniikan termitalkoot

Katri Seppälä

Tietotekniikan kehitys on nopeaa, ja samalla tekniikka arkipäiväistyy, muuttuu osaksi monen arkielämää ja -kieltä. Yhteinen, ymmärrettävä terminologia helpottaisi tekniikan hyväksikäyttöä, mutta miten uusille käsitteille saataisiin hyvät suomenkieliset nimet? Tehtävä on niin suuri, että kaikkien aiheesta kiinnostuneiden apua tarvitaan. Tekniikan alan sanastotyön asiantuntija Tekniikan Sanastokeskus kutsuukin seuraavassa kaikkia mukaan Tietotekniikan termitalkoisiin.

Erikoisalojen sanat

Suomen kieli bittien pyörteissä

Marja Kantonen

Tietotekniikan äidinkieli on englanti, mutta laitteiden käyttäjäkunta koostuu pääosin tavallisista kansalaisista, jotka käyttävät mieluummin omaa äidinkieltään. Sen vuoksi suomenkielisillä ohjelmistoilla on kysyntää ja käyttäjän omaan kulttuuriin sopeutetut ohjelmat ovat kilpailuetu. Tietotekniikan kielen suomentamiseksi tehdäänkin määrätietoista termityötä monella taholla.

Erikoisalojen sanat

benchmarking

Sari Maamies

Sanalle benchmark on etsitty suomalaista vastinetta kauan. Sen suomentaminen yhdellä sanalla ei ole helppoa. Erään …

Lainasanat

Euroopan yhdentyminen ja viestinten kieli

Pekka Kukkonen

Euroopan yhdentyminen on vaikuttanut suuresti myös viestinten kieleen, etenkin sanastoon. Euroopan unioniin liittyvä terminologia on abstraktia, lyhennepitoista ja vierassointuista. Se on erikoiskieltä, joka ei avaudu asiaa tuntemattomille ilman selityksiä. Siksi mm. sanomalehtien toimituksissa joudutaan jatkuvasti miettimään keinoja EU-kielen yleistajuistamiseksi. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Pekka Kukkonen tarkasteli EU-kielen ongelmia viestinten näkökulmasta Agricolan päivänä 9.4.1997 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämässä yleisötilaisuudessa ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”.

Virka- ja lakikieli

Fileetä vai ”filettä” – ruoka-alan sanojen taivutuksesta

Riitta Eronen

Ruoasta kirjoittavat, kuten muutkin, törmäävät joskus sanojen taivutusongelmiin. Varsinkin vierasperäisen sanaston taivuttaminen saattaa olla mutkikasta, …

Taivutus ja johtaminen

Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot

Maija Länsimäki

Keskeinen osa suomalaisten ruokataloudessa on vanhastaan ollut erilaisilla lusikkaruoilla: puuroilla, velleillä ja keitoilla. Eri alueilla …

Erikoisalojen sanat

Leivät ja leivonnaiset

Kirsti Aapala

Ruokaleivät Suomi on vanhastaan ollut tapana jakaa ruisleivän mukaan kovan leivän länteen ja pehmeän leivän …

Erikoisalojen sanat

Mitä syömme lisäksi? – Lisäaine- ja ravintosanastoa

Elisa Stenvall

Elintarvikkeiden lisäaineet (elintarvikelainsäädännössä käytetään termiä elintarvikelisäaineet) ovat elintarvikkeiden ainesosia, joilla pyritään parantamaan elintarvikkeiden säilyvyyttä, koostumusta, …

Erikoisalojen sanat

Nimestä hedelmä tunnetaan

Raija Lehtinen

Suomalaisen hedelmät ovat banaani, omena ja appelsiini. Tämä on tuontihedelmien kärkikolmikko. Neljännellä sijalla ovat yhdessä …

Erikoisalojen sanat

Ruokakellon uusi soitto

Kielikellon vuoden 1983 toinen numero, ns. Ruokakello, käsitteli pelkästään ruokatalousalan sanastoa ja oikeinkirjoituskysymyksiä. Lehti sai …

Erikoisalojen sanat