Siirry sisältöön

Sanat

Voiko lääkäriä ymmärtää?

Tero Kivelä

Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä. Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Erikoiskielistä yleiskieleen – termeistä sanoiksi

Johanna Suomalainen

Suurin osa ihmisten jokapäiväisestä viestinnästä perustuu kaikille tuttuun yleiskieleen. Erikoistiedon alueille mentäessä tarvitaan kuitenkin yleiskielen lisäksi myös erikoiskieliä. Erikoiskielet pohjautuvat rakenteellisesti kirjakielen normeihin, mutta poikkeavat yleiskielestä ennen kaikkea yleiskielestä eriytyneen erikoissanastonsa vuoksi. Erikoissanaston muodostavat termit ovat erikoisalalla tärkeitä viestinnän välineitä.

Erikoisalojen sanat

Konventti on EU:n kehittämisen valmistelukunta

Aino Piehl

Maaliskuun alussa 2002 aloittaa työnsä valmisteluelin, jonka EU:n valtionpäämiehet asettivat suunnittelemaan EU:n perussopimusten ja päätöksentekotapojen …

Kysyttyä

Uusi Matkaviestinsanasto on valmistunut

Sirpa Suhonen

Erikoisalojen suomenkielisen sanaston kehittäminen on tärkeää työtä, joka vaatii onnistuakseen sekä kielen että kyseessä olevan alan asiantuntijoiden yhteistyötä. Tekniikan Sanastokeskuksella on pitkä kokemus erikoisalojen termien kehittämisestä. Sanastokeskuksen työn näkyviä tuloksia ovat mm. kirjoina julkaistavat monikieliset sanastot, joissa termit esitetään määritelmineen.

Sanakirjat ja sanastot

”Geeniruoassa” ei ole aina vieraita geenejä: selkeintä on puhua muuntogeenisestä ruoasta

Risto Haarala, Tero Kivelä

Kysymys: Kun uutisissa kerrotaan geenitekniikan käytöstä ruoka-aineiden valmistuksessa, joutuu lukija ymmälle jo pelkästään terminologisen kirjavuuden …

Erikoisalojen sanat

Divertikkeleitä vai pussukoita? – Lääketieteen kieli vuorovaikutuksessa

Markku Haakana, Liisa Raevaara

Keskustelunanalyysi on uudenlainen tapa tarkastella lääkärin ja potilaan kohtaamista. Kun vanhastaan on tutkittu paljolti sanastoa, on tutkimuskohteena nyt koko vuorovaikutus lainalaisuuksineen. Kun keskustelun kulkua tarkastellaan suurennuslasilla, hetki hetkeltä, päällekkäisyydet ja tauotkin huomioon ottaen, saadaan toisenlainen näkökulma siihen, miten lääkärin ja potilaan yhteisymmärrys syntyy tai jää syntymättä.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta

Riitta Eronen, Sari Maamies

Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …

Erikoisalojen sanat

Miten lääketieteen suomea huolletaan?

Risto Haarala

Lääketieteen kieli on hyvä esimerkki siitä, että suomen kieli taipuu mitä vaativimpienkin erikoisalojen kieleksi, jos vain niin halutaan. Lääkärikuntamme kielellisillä harrastuksilla on jo pitkät perinteet, olihan Elias Lönnrotkin lääkäri. Erikoisalan kielen huolto ja kehittäminen vaatii kovaa työtä, luovuutta ja asialle omistautumista, sillä sanat eivät aina synny itsestään. Työ on kuitenkin tarpeellista, kuten varmaan kaikki olemme joskus kokeneet lääkärin vastaanotolla.

Erikoisalojen sanat

Mitä on tabbule?

Riitta Eronen, Sari Maamies

Tabbule on libanonilainen salaattiruoka, jossa on kuskusin tapaista bulguurivehnää, sitruunaa, tomaattia, sipulia, persiljaa, minttua yms. …

Lainasanat

Omaa vai vierasta?

Sari Maamies

Olen ollut runsaan vuoden verran Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen. Lautakunnan tehtävänä on kehittää …

Erikoisalojen sanat