Sanat
Tarkkuutta ammuskeluun
Erkki Lyytikäinen
Virikkeen tähän kirjoitukseen antoi termi ammuskelu ’ampuma-aseen silmitön käyttö summittaiseen surmaamiseen’, jonka viime aikojen murheelliset, …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Vetoomus omata-sanan hyväksymistä vastaan
Tämän vetoomuksen allekirjoittaneiden mielestä omata-verbiä ei pitäisi hyväksyä suomen yleiskieleen. Suomen kielessä ei ole samanlaista …
Sananvalinta
Ja rapiat päälle
Sari Maamies
Kysymys: Eräässä tekstissä tuotteen hinnaksi ilmoitettiin ”rapiat viisi euroa”. Pitäisikö kuitenkin sanoa viisi euroa ja …
Sanonnat ja fraasit
Kryptistä
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Vieraasta kielestä omaksutulle ns. sivistyssanalle on ominaista, että se ainakin aluksi lainautuu toiseen kieleen paitsi …
Lainasanat
Ollaanko sairaana lomalla?
Kaino Laaksonen, Lauri Virta
Sairaana oleva voi jäädä työstä sairauslomalle, jos lääkäri harkitsee sen tarpeelliseksi. Viime aikoina on alettu …
Erikoisalojen sanat
Kieli ja sukupuoli
Sari Maamies
Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, …
Tunteet ja asenteet
Seksistinen suomi
Mila Engelberg
Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja …
Tunteet ja asenteet
Sukupuoli käännöksessä
Liisa Laakso-Tammisto
Suomen puhuja ei jaa maailmaa ympärillään maskuliiniseen ja feminiiniseen. Auringolla ja kuulla ei ole sukupuolta. Kääntäjän työssä kielten erilainen tapa ilmaista sukupuolta tuottaa joskus ylimääräistä päänvaivaa.
Kääntäminen ja tulkkaus
Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi
Euroopan neuvosto on antanut suosituksen seksismin karsimiseksi kielestä (Council of Europe – Recommendation N° R …
Suomen kielen lautakunta
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli