Sanat
Kansaneläke-etuus – politiikkaa pienillä sanoilla?
Ulla Tiililä
Yhdyssanat ovat tyypillisiä suomen kielelle, mutta kielenhuoltaja löytää teksteistä turhiakin yhdyssanoja tai yhdyssanojen osia. Suunnittelutoiminnan tilalle suositellaan pelkkää suunnittelua ja kodinhoitotoimintakin voisi olla pelkkää kodinhoitoa. Turhien yhdysosien karsiminen ei ole pelkkää kosmeettista korjailua, sen hoksaavat myös valveutuneet kielenkäyttäjät.
Sanat
Oletko ystävä, tuttava vai kaveri?
Mirja Pitkänen
Sanastontutkimus on vanha ja perinteikäs kielentutkimuksen ala. Kielen sanat eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan ne muodostavat erilaisia kenttiä, joissa sanojen merkitykset kytkeytyvät toisiinsa vaihtelevin tavoin. Synonymia eli samamerkityksisyys on useimmille tuttu termi. Esimerkkinä synonyymisista sanoista mainitaan usein mänty, honka ja petäjä, jotka viittaavat samaan puuhun. Lähemmin tarkastellen niiden merkityksessä on kuitenkin tyyliin, murteeseen, aikakauteen yms. liittyviä eroja. Mirja Pitkänen on tutkinut erilaisten ystävyyttä ilmaisevien sanojen muodostamaa merkityskenttää. Myös niiden samamerkityksisyys on vain pintapuolista, sillä ei ole samantekevää, minkä sanan valitsee missäkin tilanteessa.
Merkitys
Monimuotoiset yhdyssanat
Riitta Eronen
Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus Yhdyssanoista herättävät usein hämmennystä adjektiivialkuiset eli sellaiset kuin vaikkapa nuoripari, isoäiti ja …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Yhdyssanat
Riitta Eronen, Sari Maamies, Anneli Räikkälä
Yksi kielenhuollon pysyvä ongelma on ollut yhdyssanojen muodostaminen: kirjoitetaanko kaksi läheisesti yhteen kuuluvaa sanaa yhteen …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Olisivatko verottomat talletukset riskisiä? Johdokset usein edullisempia kuin yhdyssanat
Terho Itkonen
Suomi suosii yhdyssanoja; voi sanoa, että se on tyypillinen yhdyssanakieli. Sekä Nykysuomen sanakirjan että Suomen …
Yhteen vai erilleen
Edellisen johdosta (Mielipide: Kielellinen seksismi ja tasa-arvo)
Ulla Tiililä
Mila Engelberg ei pyrkinyt tutkimuksessaan todistamaan, että mies-loppuinen sana voi viitata myös naisiin. Päinvastoin. – …
Tunteet ja asenteet
Kielellinen seksismi ja tasa-arvo
Johanna Ketola
Kuten Ulla Tiililä kirjoituksessaan ”Kielenhuolto ja kielellinen seksismi, Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja” (Kielikello 2/1994(siirryt toiseen …
Tunteet ja asenteet
Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja?
Ulla Tiililä
Euroopan neuvoston suosituksen mukaan sen jäsenvaltioiden pitäisi edistää sellaisen kielen käyttöä, joka parantaa miesten ja …
Tunteet ja asenteet
Henkilö vai henki, henkilöllisyys vai henkilöys?
Terho Itkonen
Helsingin Sanomissa 7. syyskuuta Kai Laitinen oli pannut merkille, että sellainen tuttu sana kuin ihmisyksilöä …
Sananvalinta
Insesti ja lapsen seksuaalinen riisto
Maija Länsimäki
Vuoden 1989 Kielikellon ensimmäisessä numerossa julkaistiin Riitta Erosen kirjoitus ”Kun liha on hauras”. Siinä käsitellään …
Merkitys