Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Etupainoisia lauseita

Jussi Pahikkala

Yleisin suomenkielinen lausetyyppi on sellainen, jossa lauseen taipuva verbi, finiittiverbi, on toisena jäsenenä, esimerkiksi  harmaa …

Rakenteet

Mitä oikeastaan on alkaminen?

Ilona Herlin

Ei ole vain sattumaa, että suomen kielessä on rinnakkaiset ilmaukset alkaa tehdä ja alkaa tekemään. Kun tarkastellaan lähemmin alkaa-verbin ja sen seuralaisena esiintyvien verbinmuotojen merkityksiä ja muotojen kehitystä, voidaan ymmärtää kahtalaisen käytännön syntyä.

Rakenteet

Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?

Marjatta Palander

Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä …

Rakenteet

Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja

Marjatta Palander

Vertailua ilmaistaessa komparatiivin yhteydessä voidaan käyttää joko kuin-konjunktiota tai partitiivia, esimerkiksi ”Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi” tai ”Kotimainen kuusi on tuontikuusta yleisempi”. Partitiivirakenne ei kuitenkaan aina ole mahdollinen.

Rakenteet

Pitääkö oven olla auki?

Siina Autio

Sanotaanko ”oven pitää olla auki” vai ”ovi pitää olla auki”? Välttämättömyyden ilmaisuissa ei ole aina selvää, valitaanko ennen verbiä olevan substantiivin sijaksi nominatiivi (ovi) vai genetiivi (oven). Ohje on yksinkertainen: genetiivi on yhä suositeltava nesessiivirakenteen subjektin sijamuoto.

Rakenteet

Syntaktisen niin-sanan iästä ja alkuperästä

Jussi Pahikkala

Esittelin Kielikellon 3/2012  kirjoituksessani "Puhutun kielen keinoja – lauseen osia erottava niin" puhekielen niin-topiikinmerkitsintä eli …

Rakenteet

Puhutun kielen keinoja
Lauseen osia erottava niin

Jussi Pahikkala

Puhuttu ja kirjoitettu kieli poikkeavat toisistaan monin eri tavoin. Tässä kirjoituksessa esitellään yksi vapaalle, suunnittelemattomalle puheelle ominainen tapa rakentaa lauseita. Monikäyttöinen pikkusana ”niin” osoittautuu tarpeelliseksi.

Rakenteet

Luetelmat helpottavat lukemista

Minna Pyhälahti

Luetelma on luettelo, jonka kohdat on kirjoitettu allekkain. Kunkin kohdan edellä käytetään yleensä ajatusviivaa eli …

Rakenteet

Sanajärjestys jäsentää tekstiä

Elina Heikkilä

Lauseiden harkittu sanajärjestys edistää tekstin ymmärtämistä. Lukijan urakka helpottuu, kun tutun ja uuden tiedon annostelu toimii eikä tarvitse arvailla, liittyykö jokin määrite edellä vai jäljessä sanottuun.

Rakenteet

Nimikkeen taipuminen erisnimen edellä

Taru Viinikainen

Taipuuko nimen edessä oleva titteli vai ei? Ohjeita on vuosien mittaan muokattu moneen kertaan.

Taivutus ja johtaminen