Oikeinkirjoitus ja kielioppi
”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä
Anna-Mari Varjonen
Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu -tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.
Rakenteet
Monitulkintaisia genetiivirakenteita
Klaus Laalo
Kirjoitetulle kielelle tyypillinen viestintäongelma on se, että kirjoittaessa on mahdollista suunnitella ja muotoilla rauhassa hyvinkin …
Rakenteet
Samanlaisuuden vertaaminen
Matti Punttila
Vertailu eli komparointi on useimmiten erilaisuuden vertaamista. Sanotaan esimerkiksi, että joku on suurempi, pienempi, parempi …
Rakenteet
Symmetriaa
Anneli Räikkälä
Nykysuomen sivistyssanakirja selittää symmetrian tasasuhtaisuudeksi, tasamukaisuudeksi. Otavan Isossa Tietosanakirjassa symmetria selitetään erityisesti matematiikan, kasvitieteen ja …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
”Mahdollisuus käyttää hyväksi”. Kevennystä ja selvennystäkin muutamiin rakenteisiin
Terho Itkonen
Ruotsista käännetyssä sanomalehden yliössä tuli lukijaa vastaan taannoin seuraava lause: Suomea vai kapulasuomea? Sana sanalta …
Rakenteet
Suomen kielen ”artikkelista”
Elisabet Törnudd-Jalovaara
Kielikellon 2/1995 kirjoituksessa Suomen kielessäkö artikkeli? tarkastellaan sanojen yksi ja se artikkelinomaista käyttöä. Myös sellainen/semmoinen, …
Rakenteet
Seurauksena ja tuloksena – määritesuhteen ongelma
Sari Maamies
Seurauksena- ja tuloksena-essiivien oikeanlainen käyttö on tuottanut monille kirjoittajille ongelmia. Suomen kielen lautakunta käsitteli näitä essiivejä kokouksissaan 10. 5.1993 ja 7.3.1994 tutkija Sari Maamiehen alustuksen pohjalta ja katsoi aiheelliseksi muotoilla niiden käyttöä koskevan ohjeen uudelleen paremmin käytännön tilannetta vastaavaksi.
Rakenteet
”Varmin tunnistuskeino on sormenjäljet”. Lisää predikatiivilauseiden alalta
Terho Itkonen
Kielikellon 2. numerossa Marja Lehtinen kertoi, että Perussanakirjan toimitus oli pyytänyt suomen kielen lautakunnan kannanottoa …
Rakenteet
Etteikö
Sari Maamies
Helsingin yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Matti Larjavaara kirjoitti Virittäjä-lehden numerossa 1/1992 etteikö-konjunktiosta, jonka käyttöön kielenhuolto on suhtautunut kielteisesti. Larjavaara ehdottaa kirjoituksessaan, että suomen kielen lautakunta käsittelisi asiaa ja väljentäisi ohjetta. Lautakunta käsitteli etteikö-konjunktiota kokouksissaan 28.9. ja 9.11.1992 kielitoimiston tutkijan Sari Maamiehen alustuksen pohjalta. Seuraavassa tuo alustus hieman muokattuna sekä sen lopuksi lautakunnan päätös.
Rakenteet
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Rakenteet